Hallituksen tuleva työttömyyden, vastuuttomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden budjetti on aiheuttanut oikeutettua kuohuntaa paitsi oppositiossa myös hallituspuolueiden omissa riveissä. Vaikka Perussuomalaiset jakaa hallituksen tavoitteen velkaantumiskehityksen taittamisesta, olisimme toivoneet budjettiehdotukselta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa, aidosti työllisyyttä ja talouskasvua edistävää ja koko Suomen elinvoimaisuutta tukevaa otetta.

Valtionosuuksien leikkaaminen on vastuun pakoilua

Suunniteltu kuntien valtionosuuksien leikkaaminen 631 miljoonalla eurolla on vastuun pakoilua pahimmillaan. Osoittaa hallitukselta todellista selkärangattomuutta siirtää ikävät ratkaisut kuntapäättäjille. Leikkauksien seurauksena kunnat joutuvat paitsi korottamaan veroja ja maksuja myös tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta, mikä tulee vaikeuttamaan lukemattomien kotitalouksien arkea. Palveluiden heikentymisestä kärsivät erityisesti heikko-osaisimmat kuntalaiset, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityiseltä sektorilta.

Valtionosuuksien leikkauksien toteuttamisaikataulu on aiheuttanut erimielisyyttä jopa hallituksen sisällä. Asiat ovat totisesti päälaellaan, kun sosialidemokraattiministeri ajaa palveluita kertarysäyksellä alas kokoomusministerin yrittäessä puolustaa kuntia esittämällä maltillisempaa leikkaustahtia. Suunnitelluilla leikkauksilla on kerralla toteutuessaan siinä määrin raskaat seuraukset, ettei Perussuomalaiset voi kuin ihmetellä, kuinka työn, vastuun ja oikeudenmukaisuuden puolesta liputtava hallitus voi sellaista edes harkita.

Omaishoidon tuki Kelan vastuulle

Hallitusohjelmassa on sitouduttu työttömyyden hoitoon ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Nyt kuitenkin ollaan leikkaamassa nuorten työllisyyttä ja osallisuutta edistäviä määrärahoja esimerkiksi työpajoilta ja etsivältä nuorisotyöltä. Karsinnan kohteena tulisi olla tukijärjestelmään liittyvä monimutkainen resursseja syövä byrokratia, joka pelottaa monet hädänalaiset pois heille tarpeellisten tukien piiristä. Lisäksi suuresti mainostettu ja sinänsä kiitettävä sadan euron korotus perusturvaan jää monen kohdalla todellisuudessa vaivaiseen 25 euroon toimeentulotukiansan takia. Perussuomalaisten mielestä myöskään lapsilisät eivät saa vähentää toimeentulotukea.
 
Perussuomalaiset toivoo, että kauan odotetun vanhuspalvelulain käyttöönottoon riittää tahtoa ja resursseja. Ikäihmisten hoito on ollut retuperällä jo kauan ja asia on saatava kuntoon tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Arvokasta työtä tekevien omaishoitajiemme toimeentulo ja jaksaminen on pystyttävä turvaamaan nykyistä paremmin. Perussuomalaiset vaatii vaaliohjelmansa mukaisesti omaishoidon tuen siirtämistä Kelan vastuulle, jotta ihmisillä eri puolilla Suomea olisi yhtäläiset mahdollisuudet huolehtia läheisistään.
 
Eläkevääryyksien korjaaminen on hallitusohjelmassa siirretty perustettavan työryhmän selvitettäväksi. Tällä tavalla nykyhallitus pelaa aikaa, eikä halua korjata tiedossa olevia eläkeindeksiongelmia. Useat puolueet lupasivat vaalien alla korjata nämä asiat, mutta nyt ne taas kerran pyritään unohtamaan. Lisäksi kaikkien sotaveteraanien ja heidän puolisoidensa pitää päästä säännöllisesti kuntoutukseen. Perussuomalaiset tulee tekemään eduskunnassa näihinkin asioihin tarvittavat korjausehdotukset.
 

Maaseutu on pidettävä elävänä

Polttoaineisiin suunniteltu veronkorotus tarkoittaa entistä kalliimpaa liikkumista erityisesti maaseudun asukkaille, koska maaseudulla ei juuri ole julkista liikennettä. Jälleen kerran suhteellisesti eniten kuritetaan pienituloisia haja-asutusalueiden asukkaita. Diesel-veron korotus ja yleisen polttoaineveron nosto tarkoittavat myös suomalaisille kuljetusliikkeille toistakymmentä senttiä kalliimpaa dieselin litrahintaa. Tällä linjauksella ei pelasteta yhtään suomalaista kuljetusalan työpaikkaa, vaan päinvastoin edistetään ulkomaisten kuljetusyritysten käyttöä ja harmaata taloutta.
 
Energiaverojen korotukset on peruttava. Esitetty korotustaso tietäisi monille pienituloisille vaikeita aikoja, kun Suomessa on talvellakin pystyttävä asumaan ja asuntoja lämmittämään. Myös energiaa tarvitseva teollisuutemme ei energiaverotuksen korotusten ansiosta kilpailukykyään paranna.
 
Maantie- ja rautatiehankkeiden rahoitus laahaa edelleen pahasti todellisen tarpeen perässä. Koko maan liikenneverkkoa on kehitettävä tasapuolisesti. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa teiden kunnon halutaan ilmeisesti edelleen huononevan ja huonojen teiden osuus koko tieverkostosta kasvaakin hallituksen tavoitteen mukaan ensi vuonna 400 kilometrillä.
 
Suunnitellut tukileikkaukset maatalouden harjoittajille sekä energiaverojen palautusten vähentäminen ja metsänhoitoon varattujen tukien leikkaukset vievät edellytyksiä pitää maaseutumme elävänä. Suunniteltujen tukileikkausten toteuttaminen ennen EU:n kanssa asiasta käytävien neuvotteluiden päättymistä on käsittämätön linjaus, jonka on syytä muuttua budjettiriihessä. Elintarvikeomavaraisuutemme on turvattava kaikissa olosuhteissa.
 

Puolustusvoimien määrärahoista ei tule leikata

Poliisien määrärahojen pitäminen nyt esitetyllä tasolla tulee sisäasianministeriön mukaan vähentämään poliisien määrää ensi vuonna. Kun samaan aikaan esimerkiksi harmaan talouden torjuntaa halutaan tehostaa, on yhtälö mahdoton toteuttaa. Rikosten ennaltaehkäisy kärsii varmasti, mutta myös hälytysajat tulevat venymään entisestään, mikä lisää kansalaisten turvattomuuden tunnetta.
 
Valtiovarainministeriö esittää leikkauksia myös puolustusmäärärahoihin. Etenkin kalustohankinnoista halutaan karsia. Haluamme ylläpitää itsenäistä ja uskottavaa puolustusta, joten määrärahoja ei voi leikata. Myös panostuksia tarvitaan. Perussuomalaisten mielestä puolustusvoimien määrärahat olisi pidettävä vähintään ennallaan. Säilyttämällä jalkaväkimiinat saadaan aikaan huomattavia säästöjä eikä puolustuskykymme laske.
 

Vaihtoehtoisia keinoja talouden tasapainottamiseksi:

Perussuomalaiset on jo mm. eduskuntavaaliohjelmassaan esittänyt lukuisia vaihtoehtoisia keinoja valtion talouden tasapainottamiseksi sekä tapoja kohdentaa verotusta ja määrärahoja nykyistä oikeudenmukaisemmalla tavalla. Harmaan talouden järeillä torjuntatoimilla saadaan 2-3 miljardia euroa vuodessa lisää verotuloja, mikäli hallitus on valmis riittäviin panostuksiin. Luonnollisesti ensin (vuonna 2012) torjuntatoimiin vaaditaan lisämäärärahoja, mutta jo vuosina 2013 ja 2014 voidaan em. verotulojen kasvulukuihin päästä. Harmaan talouden, rahanpesun ja muun talousrikollisuuden torjumisella saavutetaan myös merkittävää työllisyyden kohentumista.
 
Varallisuusveron ja työnantajien Kela-maksun palauttaminen tuottaisi valtiolle arviolta 900 miljoonaa euroa. Varallisuusveron palauttaminen olisi ennen kaikkea sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisäävä teko. Verotuksen oikeudenmukaisuutta voitaisiin lisätä myös kaikkein suurituloisimpien ansiotuloverotusta kiristämällä. Kaikkein suurimpien eläkkeiden osalta voitaisiin säätää laki eläkekatosta myös Suomeen.
 
Perussuomalaisten mielestä puoluetukea voidaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa leikata 15 prosenttia.
 
Nykyistä kehitysapumäärärahojen tasoa voidaan perussuomalaisten mielestä leikata yleisen säästölinjan mukaisesti. Myös maahanmuuton kustannuksista voitaisiin löytää jo ehdotettujen vähennysten lisäksi säästökohteita. Säästöjä ei kuitenkaan tule kohdentaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn, koska tämä lisää ruuhkia ja kustannuksia vastaanottokeskuksissa. Sen sijaan säästöjä pitäisi hakea turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyn tiukentamisella.
 
EU-jäsenmaksujemme osalta säästöä voidaan tavoitella ainakin siten, että aktiivisesti pyritään Iso-Britannian jäsenmaksuhelpotuksen poistoon. Tavoite on perusteltu siinä valossa, että Suomen Kreikka-vakuuksiin Euroopassa kohdistettu kritiikki pohjautuu ajatukseen siitä, ettei yksittäistä jäsenmaata tule perusteettomasti suosia.
 
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tulee hallituksen budjettiesityksen valmistuttua esittämään oman vaihtoehtoisen budjettinsa ja jättämään siihen liittyvät talousarvioaloitteet eduskunnan käsiteltäviksi.
 

Lisätietoja:
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Pirkko Ruohonen-Lerner
p. 050–5122788
pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi