Vihapuhe ja rikoslaki – mikä ”puhe” on rangaistavaa ja mikä ei ole?

Motto: On yleisesti tiedossa, ettei ole olemassa kuin yksi ihmisrotu.

1. JOHDANNOKSI

"Vihapuhe" on kesän aikana muodostunut muotisanaksi. Vihapuhe-kortti heilahtaa herkästi ja on jo syrjäyttänyt rasismi-kortin, puhumattakaan vanhasta natsi-kortista.

"Vihapuhe"-käsitettä tarkastellaan tässä rikoslain kannalta. Eri asia ovat muut normistot kuten lehtimiesten ym. toimittajien itselleen tekemät journalistiset eettiset säännöt (Julkisen sanan neuvosto JSN). Huomattakoon, että JSN on parhaillaan tiukentamassa näitä omia sääntösuosituksiaan.

Sanaa "vihapuhe" ei esiinny lakiteksteissä. Se on massamedian luoma käsite ja lienee tuontitavaraa englannin kielestä ("hate speech") ja osin Ruotsistakin (ruotsiksi "hatprat"). Liekö vihapuheen vastakohta "rakkauspuhe", jollaisen ykkösekspertti on internetin rakkaus- ja kuherteluviestinnästään tunnettu puoluesihteeri Mikael Jungner...

Rikoslakimme kannalta ns. vihapuheet kytkeytyvät hyvin ajankohtaisesti rikoslain 11 luvun pykäliin 10 (lyhennys RL 11:10) ja 10a (RL 11:10a). Nämä pykälät on vastikään eli 1.6.2011 alkaen uusittu ja niiden rikosnimikkeinä ovat "kiihottaminen kansanryhmää vastaan" (RL 11:10) ja "törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan" (RL 11:10a).

Lisäksi voi vihapuhe joskus liittyä rikoslain 11 luvun 11 §:ään (rikosnimike "syrjintä") tai 17 luvun 10 §:ään (RL 17:10: rikosnimike on "uskonrauhan rikkominen") tai rikoslain 24 luvun kunnianloukkauspykäliin (RL 24:8, 24:9 ja 24:10). Ja joskus voi nousta esiin RL 25:7 eli "laiton uhkaus". Voipa joskus tulla esiin "työsyrjintä"-niminen rikoslakipykälä (RL 47:3), jos työpaikkailmoitus sisältäisi "vihapuhetta". Ja huomattakoon, että aivan kaikissa rikoksissa on rangaistuksen määrän yleisenä koventamisperusteena rikoslain 6:5:n mukaan rikoksen tekeminen rasistisesta vaikuttimesta. Yleisterminä näkee näissä yhteyksissä monesti sanan "viharikos/viharikokset", joskaan se ei ole rikoslaissamme esiintyvä termi.

2. KIIHOTTAMINEN KANSANRYHMÄÄ VASTAAN (rikoslain 11 luvun 10 §)

Mainitut keskeispykälät eli RL 11:10 ("kiihottaminen kansanryhmää vastaan") ja 11:10a ("törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan") olivat siis äskettäin eli alkuvuodesta eduskunnassa lakimuutoksen kohteena. Muutos, jolla tiukennettiin aiempaa kriminalisointia, tuli voimaan kesäkuun 1. päivänä 2011 (laki 511/2011). Tavoitteena on saada vahvempi rikosoikeudellinen "tartuntaote" erityisesti internetissä lisääntyneeseen luonteeltaan rasistiseen ja muukalaisvastaiseen vihapuheviestintään. Taustalla ovat myös Suomen kansainväliset velvoitteet vastustaa lainsäädännöllä "acts of racist and xenophobic nature" ("luonteeltaan rasistiset ja muukalaisvastaiset teot").

Jos haluaa kunnolla perehtyä tähän tuoreeseen lainmuutokseen, kannattaa lukea pääkohdittain hallituksen esitys HE 317/2010 vp (laajuus 81 sivua, joista "jokamiehelle" riittävästi keskeisimmät ovat s. 1, 5-9, 12-14 ja 37-49 eli n. 20 sivua). Lyhyt mutta lukemisen arvoinen on asiassa syntynyt lakivaliokunnan mietintö 39/2010 vp (neljä sivua). Itse ydinpykälä kuuluu seuraavasti:
RL 11:10: "Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

3. KEITÄ RIKOSLAIN 11:10 SUOJELEE ?

Tästä pykälästä pantakoon aluksi merkille siinä oleva luettelo suojelukohteista: "rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus taikka niihin rinnastettava muu peruste". Tämä luettelo sai kesäkuun alusta sikäli yleisluontoisenkin painoarvon, että sanatarkasti sama luettelo otettiin samalla myös muihin samalla kertaa muutettuihin viharikospykäliin.

Sekä HE:ssä että lakivaliokunnan mietinnössä tosin hiukan epäröitiin, pitäisikö sana "rotu" jättää kokonaan lakitekstistä pois, koska (sitaatti HE 317/2010 vp s. 40 ja LaVM s. 3:) "on yleisesti tiedossa, ettei ole olemassa kuin yksi ihmisrotu." Tämä virallinen yleinen tieto siis kaikille tässä yleisesti tiedoksi!

4.  "KANSANRYHMÄ" JA "RYHMÄ" VIHAPUHEEN KOHTEENA

Mikä sitten on tämän RL 11:10:n kannalta "kansanryhmä"? Varsinaisesti pykälä on ajateltu antamaan (HE s. 42) "suojaa ennen kaikkea sellaisille vähemmistöryhmille, jotka yleensä ovat yhteiskunnassa sosiaalisesti heikommassa asemassa ja sen vuoksi erityisen suojan tarpeessa." Tämä on laintulkinnallinen lähtökohta, mutta pykälän sanamuoto ei suinkaan yksinomaisesti rajaudu vähemmistöihin.

Voidaankin kysyä, voiko suojeltavana ryhmänä olla myös suomalainen kantaväestö eli etninen enemmistö, jos sitä vihapuheella panetellaan kansallisena tai etnisenä ryhmänä? Vaikka siis pykälä on kyllä ensisijaisesti tarkoitettu suojelemaan erilaisia vähemmistöryhmiä, niin selvästikin lakitekstin sanamuoto suojaa myös enemmistöä vihapuheilta. Ja näin siitä riippumatta, olisiko enemmistön vihapuhepanettelija itsekin enemmistöön kuuluva tai sitten etnisestä vähemmistöstä. Lisäksi on selvää, että etnisen vähemmistön A vihapanetteluun voi syyllistyä etniseen vähemmistöön B kuuluva. Ja rangaistavaa vihapuhetta voi olla sekin, että tiettyyn etniseen vähemmistöön kuuluva panettelee omaa vähemmistöään.

Entä ovatko naiset eli n. 50 % väestöstämme taikka miehet eli toiset n. 50 % sellainen kansanryhmä, jota ei saa ryhmänä panetella? Eivät taida olla, koska lakipykälähän (siis RL 11:10) ei tuossa yllä siteeratussa luettelossaan sisällä "sukupuolta" suojeltavana perusteena (toisin kuin laissa on syrjintäkieltotyyppisissä pykälissä). Niinpä siis kiihkofeministi tai lihaa paljon syövä heteromies saanee panetella tiettyä sukupuolta alempiarvoiseksi ilman valtionsyyttäjän ilmaantumista nostamaan syytettä. Sen sijaan transihmiset ja intersukupuoliset nauttivat kyseistä lainsuojaa (HE s. 41).

Vaikka siis RL 11:10 on ennen kaikkea tarkoitettu antamaan suojaa (HE s. 42:) "sellaisille vähemmistöryhmille, jotka yleensä ovat yhteiskunnassa sosiaalisesti heikommassa asemassa ja sen vuoksi erityisen suojan tarpeessa", niin tämä perustelulausuma ei kuitenkaan ole kuin tulkinnallinen lähtökohta. Voiko sitten tuota lausumaa "sosiaalisesti heikommassa asemassa" olevasta vähemmistöryhmästä tulkita esim. niin, että suomenruotsalaiset - he kun ovat sosiaalisesti vähintäänkin tasavahvassa ellei keskimäärin vahvemmassa asemassa suomenkielisiin nähden -  eivät voisi olla lainkohdan suojaama ryhmä. Ei, sellaista tulkintaa lainsäätäjä ei varmaankaan ole tarkoittanut. Siis vahvojakin ryhmiä suojelee tämä RL 11:10.

Sinänsä riittää, että kohdetaho muodostaa pelkän "ryhmän", vaikka RL 11:10:n otsakkeessa lukeekin vaativaisemmin "kansanryhmä". Rimaa ei siis ole tarkoitettu niin korkealle kuin mitä sana "kansanryhmä" sinänsä edellyttänee. Siten joku ammattiryhmä voi olla vihapuhekohde, esim. turkistarhaajat "murhaajina". Ryhmäksi yltävät myös kerjäläiset, ehkä jopa vaikka eivät olisi tiettyä etnistä vähemmistöä.
Huomattakoon, että pykälämme koskee sellaisiakin rasismimotiivilla tms. vihamotiivilla tehtyjä RL 11:10-rikoksia, joissa kohdehenkilöt eivät itse lainkaan kuulu mihinkään suojeltavaan (vähemmistö)ryhmään, vaan ovat nyt joutuneet vihapuheen kohteeksi siksi, että he ovat omassa toiminnassaan puolustaneet suojeltavaa (vähemmistö)ryhmää ja/tai vastustaneet rasismia tai muuta viharikosmotiivia.
RL 11:10 ei sovellu, jos vihapuheen tms. kohteena ei ole ryhmä, vaan yksi tai muutama yksilöitävissä oleva henkilö. Silloin soveltuu tilanteesta riippuen RL 11:11 (syrjintä) tai RL 17:1 (julkinen kehottaminen rikokseen) tai RL 24:8-10 (kunnianloukkaus) tai RL 25:7 (laiton uhkaus) tai RL 47:3 (työsyrjintärikos).

5. PUOLUEET / PERUSSUOMALAISET VIHAPUHEEN KOHTEINA?

Entä poliittinen vakaumus: suojeleeko RL 11:10 vihapuheilta ryhmiä, jonka muodostavat tietyn poliittisen vakaumuksen omaksuneet ihmiset, esim. tietyn puolueen jäseneksi liittyneet, vaikkapa Perussuomalaiset rp:n jäsenistö? Pykälässähän mainitaan mm. "vakaumus", ja vakaumushan se on poliittinenkin vakaumus.

Tämän "vakaumus"-sana esiintyy pykälässämme yhteydessä "uskonto tai vakaumus", ja lakiperusteluissa tämä "vakaumus" rajoitetaan uskonnottomaan vakaumukseen (ateistit). Poliittista tai yhteiskunnallista vakaumusta ei HE 317/2010 lainkaan mainitse. Siten tämä vihapuhepykälä ei siis ainakaan selvästi ulotu kattamaan poliittisia puolueita tms. poliittisia järjestöjä/jäsenistöjä. Vertailun vuoksi todettakoon, että perustuslain syrjintäpykälässä (6 §) on peräkkäin lueteltu "uskonto, vakaumus, mielipide", kun taas RL 11:10:n luettelo ei sisällä "mielipidettä". Ja syrjintäkieltopykälässä (RL 11:11) luetellaan "uskonnon" jälkeen " poliittinen mielipide" ja "poliittinen tai ammatillinen toiminta". RL 47:3:ssa (työsyrjintärikos) mainitaan "yhteiskunnallinen mielipide". Tällaisia poliittis-yhteiskunnallisia mielipiteitä ei siis mainita meidän peruspykälässämme RL 11:10:ssä eikä edes sen HE-perusteluissa.

Sittenkin lienee tulkinnanvaraisesti mahdollista suojata RL 11:10:n tuella puoluejäsenistön tms. poliittisen ryhmän vakaumusta, koskapa 11:10:ssä suojelukohteiden luettelo päättyy avoimeen yleisluonteiseen rinnastuslausumaan: "niihin rinnastettava muu peruste". Miksi ei poliittinen vakaumus voisi olla vihapanettelulta suojeltava ryhmän vakaumus siinä kuin esim. ateistisen ryhmän vakaumus? Etenkin kun meillä kaikki puolueet ovat vähemmistöjä - onhan suurinkin puolue eli perussuomalaiset vain 22 % vähemmistö, vastassaan 78 %:n enemmistö - puhumattakaan siitä, että puolueiden virallinen jäsenistö on vielä monin kerroin pienempää luokkaa. Silti kyllä epäilen, että jäämme ilman valtionsyyttäjän tukea.

Syyteriskin välttämiseksi on kuitenkin viisainta, että Osmo Soininvaara ei enää toista blogissaan 25.3.2011 kirjoittamaansa panettelua, kun hän sanoi: "Perussuomalaiset puolueena on kokonaan eri asia. Minä pidän sitä politiikan parasiittina ..." ja pari riviä alempana, verratessaan suomalaista yhteiskuntaa huonossa hapessa olevaan eläimeen: "Jos huonossa hapessa oleva eläin joutuu parasiitin hyökkäyksen kohteeksi, ei siitä voi parasiittia syyttää. Perussuomalaisuus on paljastanut yhteiskunnassamme vakavan luottamuspulan." Kuvitelkaapa, että vaihdetaan Soininvaaran tilalle kirjoittajaksi joku hyvin tunnettu perussuomalainen ja Soininvaaran sanojen "perussuomalaiset puolueena" tilalle vaikkapa "Suomen Islamilainen puolue", jota kirjoittaja sitten vertaisi Soininvaaran tavoin loiseen eli parasiittiin! Loiseksi solvaamisen kielto onkin mainittu yhtenä esimerkkinä HE:ssä (s. 42). Mikähän meteli olisi noussut!?

Muistettakoon, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan (RL 11:10) on virallisen syytteen alainen rikos. Siten virallinen syyttäjä saa nostaa ja on velvollinenkin omatoimisesti viran puolesta nostamaan syytteen, vaikka sitä ei vaatisi yksikään henkilö  - esim. yksikään panetellun ryhmän jäsen tai yksikään järjestö.

6. VIHAPUHEEN ILMENEMISMUODOT LAIN (RL 11:10) KANNALTA

RL 11:10:n kieltämä tietynlaista ryhmää "uhkaava/panetteleva/solvaava" vihapuhe voi ulkois-teknisesti  ilmetä missä asussa tahansa: suullinen puhe, äänite, kirjoitus paperilla tms. alustalla, kuva, kyltti, pilakuva, symboli, video, elokuva, sähköinen teksti-, kuva- ja/tai ääniviesti internetissä (mukaan lukien linkkien perustaminen ja kokoaminen) jne.. Viestin tulee olla tarkoitettu "yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen". Vaikka tekijä ja myös se internet-palvelin olisivat ulkomailla, Suomen rikosviranomaiset ovat toimivaltaisia, jos viesti katsotaan tarkoitetuksi yleisölle Suomessa (esim. koska viesti on laadittu suomeksi).

Internetissä voi rikosvastuuseen joutua viestin kirjoittajan ohella hänen kirjoituksensa yleisön saataville asettanut ja linkittäjä ynnä myös sivustojen ylläpitäjä, joka teknisesti myötävaikuttaa aineiston levitykseen (esim. portaalin tai keskustelupalstan ylläpitäjä). Ylläpitäjän vastuu voi syntyä, jos hänen huomiotaan on kiinnitetty tietyn aineiston lainvastaisuuteen tai jos hänen olisi kohtuudella pitänyt itsekin se havaita, mutta hän silti sallii aineiston pysymisen sivustollaan, vaikka sen poistaminen olisi hänelle teknisesti mahdollista.

RL 11:10 ei siis kriminalisoi rasistista aineistoa/mielipidettä sinänsä, vaan aineiston/mielipiteen levityksen yleisön keskuuteen. "Yleisö"-käsite merkitsee, ettei yksityisviestintä muutaman henkilön suljetussa tuttavapiirissä ole kriminalisoitua, mutta raja ylittynee, jos aineiston vastaanottajissa on kyse "suurehkosta jäsenten piiristä", kuten "viestin jakaminen määrättyyn yhdistykseen kuuluville henkilöille" (HE s. 40).

7. SANANVAPAUS

Sananvapaus on tärkeä perusoikeus demokraattisessa oikeusvaltiossa. Sananvapaus mainitaankin RL 11:10:n HE-perusteluista muutamassa kohdassa rajoituksena sille, mistä voidaan rangaista. HE-perusteluista on syytä ottaa esiin seuraava esimerkkilausuma, jossa sananvapaus painaa eniten (HE s. 14 ja myös LaVM s. 2): "Niinpä esimerkiksi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tai siitä vastuussa olevien ankarakaan arvostelu ei sellaisenaan täytä rikoksen tunnusmerkistöä." Ja selviö on, että (HE s. 42): lainmuutoksella "ei rajoiteta vapautta keskustella yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista."
Asiallinen kritiikki, ankarakin, on siis edelleen Suomessa sallittua. Asiallinen peruslinja ja ylilyöntejä välttävä (miksei värikäskin) tyylilaji ovat muutenkin erittäin suositeltavia. Tosin pieni lipsahdus mielipideilmaisun 'tyylipisteissä' ei liene kohtalokasta, päätellen HE-lausumasta (s.42): "Mikä tahansa pykälässä tarkoitettua ryhmää väheksyvä julkinen lausuma ei välttämättä ole kiihottamisrikoksena rangaistava."

Tästä sitaatista huolimatta on varmasti syytä karttaa sellaisia sanoja kuin "neekeri", "ählämi", "ryssä", hurri" jne.. Ja vaikka jotkut romanit ja saamelaiset eivät siitä loukkaantunekaan, vältettäköön sanoja "mustalainen" ja "lappalainen". Sallittuja lienevät  - ainakin vielä! -  jenkki, sakemanni, irkku ja japsi. Ja ainakin vielä "mamu" käy; sehän on tätä nykysuomelle ominaista kätevää lyhennetekniikkaa samaan tapaan kuin esim. tupo, sote ja Rise. Sen sijaan aiheetonta syytteen provosoimista ovat johonkin tiettyyn ryhmään kohdistetut haukkumasanat tyyliin "kamelikuski" ja "taatelintallaaja".

8. TEON TAHALLISUUS

Rangaistus RL 11:10:ssä edellyttää tekijältä rikosoikeusopillista tahallisuutta. Tahallisuus ei kuitenkaan tässä ole ns. tarkoitustahallisuutta eli ei vaadita nimenomaista tarkoitusta uhata/solvata/panetella jne., vaan riittää ns. olosuhdetahallisuus (HE s. 42): "riittää tekijän tietoisuus siitä, että hänen levittämänsä kirjoitus tms. uhkaa, panettelee tai solvaa" jotakin pykälän tarkoittamaa ryhmää.

9. OIKEUSHENKILÖN (ESIM. PUOLUEEN)  JOUTUMINEN RANGAISTUSVASTUUSEEN

Rangaistus kiihottamisesta ( RL 11:10) voidaan tuomita ei ihmisten lisäksi myös oikeushenkilöille. Näitähän ovat mm. yhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja myös puolueet. Esimerkiksi Perussuomalaiset rp. ja jokainen sen virallinen piiri ja jokainen yhdistysrekisteröity paikallisyhdistys on oikeushenkilö. Oikeushenkilöä kohtaava rangaistus on raharangaistus, ns. yhteisösakko. Sen minimi on 850 euroa ja maksimi 850 000 euroa.

Jotta oikeushenkilö tuomitaan RL 11:10-tyypin rikoksesta, vaaditaan kyseiseltä yhteisöltä, jonka piirissä rikos tehdään, järjestäytynyttä ja systemaattista toimintaa kielletyn mielipideviestinnän hyväksi. HE:n (s. 14) mukaan tällainen voi "tulla Suomen oloissa kysymykseen vain varsin harvoissa poikkeustapauksissa." Siten oikeushenkilö ei hevin joutune rangaistuksi yksittäisten jäsentensä ei-organisoiduista vihapuheista.

Oikeushenkilöllä on siis kuitenkin tiettyä "vastuuta valvoa ja estää rikoksia toimintansa piirissä" (HE s. 14), uskoakseni sitä enemmän, mitä korkeammassa asemassa yhteisössä tuollainen yksittäinen puhuja on. HE-perustelujen (s. 49) mukaan oikeushenkilön rangaistusvastuun "voidaan olettaa lisäävän oikeushenkilön sisäistä valvontaa ja ohjausta ja siten ehkäisevän rasistisia ja ehdotuksessa tarkoitettuja rikoksia oikeushenkilön toiminnan piirissä." Missä rajat tulevat kulkemaan, on vielä nyt (lakihan tuli voimaan vasta 1.6.2011) varsin epäselvää. Tästä kysymyksestä saattaa muodostua poliittinen 'kuuma peruna', jos joku intoutuu vaatimaan yhteisösakkorangaistusta Suomen maahanmuuttokriittisimmälle oikeushenkilölle.

Yhteisösakon voi aiheuttaa myös törkeä kunnianloukkaus (RL 24:10) ja laiton uhkaus (RL 25:7), jos pohjana on rasistinen tai muu ns. vihamotiivi. Syrjintärikoksiin ei oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotu. - Kyseisen rikoksen tehneen ihmisen rikosvastuuta ei oikeushenkilön rangaistusvastuu lisää eikä vähennä.

10. Lopuksi aforismi: Politiikassa "hiljaa hyvä ei tule", mutta silti turuilla, toreilla ja netissä maltti on valttia eli ajattele, mitä viestität ennen kuin viestität, mitä ajattelet.


Lisätietoja:

Erkki Havansi
PerusS-ryhmän oikeudellinen asiantuntija
puh. 09-432 3286, 050-574 0252
erkki.havansi@eduskunta.fi