Perussuomalaiset arvostavat korkealle Suomen kuntien itsehallintoa. Me haluamme kunnioittaa ja myös toteuttaa perustuslain pykälää 121, joka julkilausuu kunnallisen itsehallinnon periaatteen. Kymmenientuhansien kansalaisten toiminta satojen kuntiemme valtuustoissa, lautakunnissa ja muissa hallintoelimissä on ollut ja on edelleen aivan olennainen peruskoulu Suomen demokratian kehittymiselle ja säilymiselle. Perussuomalaiset vaativat, että perustuslain julistamaa kunnallista itsehallintoa arvostetaan myös valtiovallan ja valtioneuvoston taholta, ei vain sanoissa vaan myös todellisuudessa.

Ikävä kyllä pääministeri Kataisen hallitus ei halua kunnioittaa kunnallista itsehallintoamme ja demokratiamme peruskoulua. Jos hallitus sitä haluaisi ja oivaltaisi sen kansanvaltaisen perusolemuksen, se ei nyt olisi kuviteltujen hallinnollisten kustannussäästöjen toivossa hautaamassa puolia Suomen kunnista ylhäältä saneltavilla pakkoliitoksilla; siis sellaisilla pakkoliitoksilla, joita jossakin korkealla valtiokoneiston yläkerrassa, tammipöytiensä ääressä teknokraattiset hallintostrategit ja erehtyväiset ekonomistit suosittelevat.

Hallitus lakkauttamassa elinkelpoisia kuntia

Suomen kuntien joukossa on hyvin erilaisia kuntia, mitä tulee kuntakokoon, kunnan taloudelliseen tilaan ja siihen, missä määrin jos ollenkaan kunta hyötyy tai kärsii suhteessa johonkin niin sanotun työssäkäyntialueensa lähikuntaan. On pieniä, keskikokoisia ja suuria kuntia, on taloudellisesti hyvin hoidettuja kuntia, on kohtalaisesti hoidettuja kuntia ja taloudellisessa ahdingossa olevia kuntia. Ahdingossa olevien joukossa on vielä erikseen joitakin kuntia, joiden taloudellinen tila ja näkymät ovat niin huonoja, että niiden kohdalla tarvitaan valtiovallan taholta erityistoimenpiteitä.

Kataisen hallitus on nyt aikeissa pakkolopettaa hyvin suuren määrän aivan elinkelpoisia ja elämänhaluisia kuntia, esimerkkinä mainittakoon vaikkapa virkeä 21.000 asukkaan Siilinjärvi. Koska Siilinjärvi selkeästi kuuluu Kuopion työssäkäyntialueeseen, sen päivät lienevät luetut, sanoivatpa Siilinjärven kokoomuslaiset tai sosialidemokraatit mitä tahansa. Todella huonoa kuntapolitiikkaa, ministerit Katainen, Virkkunen ja Urpilainen!

Epäonnistuneita hallintohimmeleitä

Kokoomusvetoisen kuntahankkeen taustalla on selvästi nähtävissä Kokoomuksen perinteinen perusluonne varakkaiden, erityisesti kaupunkilaisten ihmisten sekä suuryritysten, pankkien ja ison rahan liike-elämän puolueena. Vain raha ratkaisee, vain suuri on kaunista, kun taas pieni ihminen on vain tilastonumero ja pelinappula.

Huonoa kuntapolitiikkaa on viime vuosina tehnyt myös edellinen pääministeri- ja kuntaministeripuolue Keskusta Paras-puitelakeineen ja epädemokraattisine hallintohimmeleineen, jollaisissa rakennelmissa kuntalaisten päätäntävalta on ohentunut pois omista käsistä.

Näitä epäonnistuneita hallintohimmeleitä olemme nyt ministeri Virkkusen suurkuntarakenteissa vaarassa saada lisää. Otan taas kuntakohtaisen esimerkin, suur-Kouvolan, joka puristettiin yhteen kolmesta kaupungista ja kolmesta maalaiskunnasta. Ennen itsenäisen Valkealan aikana koulun rehtorin ja kunnanjohtajan välillä oli vain yksi virkaporras, nyt suur-Kouvolassa niitä on kolme. Ja suur-Kouvolan ensimmäisenä toimintavuonna palkkakustannukset nousivat 6 %, kun ne muissa kunnissa kasvoivat keskimäärin vain 2 %. Tällaiset ikävät tosiasiat pitää Kataisen hallituksenkin ajoissa havaita ja tajuta.

Keskustalle heikko arvosana

Perussuomalaiset eivät hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Kuntauudistuksessa ei oteta huomioon ihmistä. Kun palvelut keskitetään suuriin asutuskeskuksiin, ne käytännössä karkaavat kymmenien kilometrien päähän niitä tarvitsevilta kansalaisilta. Työssäkäyntimatkat pitenevät ja lisäksi kallistuvat, kiitos hallituksen ajaman polttoaineveron. Lähidemokratia häviää.

Välikysymyksessään Keskusta markkinoi uutta "lähipalvelulakia" sanomatta mitään sellaisen hankkeen rahoittamisesta. Tosiasiassa kyseessä olisi niin suuren luokan lisärahoitustarve, että tehtävä on mahdoton - ellemme sitten Suomessa tahdo Kreikan tapaan ylivelkaantua holtittomasti.

Keskustan välikysymyksessä on toki joitakin hyviä huomioita, mutta kokonaisuutena Keskustan kuntapolitiikka kuitenkin saa Perussuomalaisilta heikon arvosanan. Siksi emme ole yhtymässä Keskustan ponsiehdotukseen.

Demokraattinen kuntahallinto - kansanvaltamme henkivakuutus

Korvaamattoman arvokkaan kunnallisen itsehallintomme syntyvuosi oli 1865, jolloin kirkollisesta seurakuntahallinnosta erillinen maallinen kuntahallinto käynnistettiin. Siitä kehkeytynyt ihmisläheinen demokraattinen kuntahallinto on ollut kansanvaltamme henkivakuutus. Vuosi 2015 tulee olemaan kunnallisen itsehallintomme sadasviideskymmenes (150:s) syntymävuosi, siis juhlavuosi. Nyt näyttää pahasti siltä, että Kataisen hallituksen uhkaavat kuntasuunnitelmat tekevät tuosta kuntaitsehallinnon juhlavuodesta todellisuudessa sen kuolinvuoden.

Teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: "Eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta, sillä hallituksen suunnittelema kunnallisen itsehallintomme perusteiden olennainen heikentäminen ja kuntalaisten palvelujen siirtäminen yhä kauemmaksi kuntalaisista eivät perustu kuntalaisten tahtoon eivätkä tutkimustiedon antamiin tuloksiin."


Lisätietoja:
Pirkko Ruohonen-Lerner
p. 050-512 2788