Olemme vaikeiden aikojen edessä. Sellaiset ajat vaativat sekä rohkeutta että viisautta, kykyä nähdä kauemmas tulevaisuuteen. Hallitukselta näyttää puuttuvan molempia lahjoja, kuten sen esitys valtion talousarvioksi valitettavasti osoittaa.
Suomen velkataakka kasvaa jatkuvasti, ja myös ensi vuonna hallitus aikoo ottaa yli 7 miljardia euroa lisävelkaa. Tämä arvio on kuitenkin yltiöoptimistinen, sillä hallituksen esitys perustuu epärealistiseen oletuksiin talouskasvusta, kuten riippumattomat asiantuntijat ovat todenneet. Mikä epäilyttävintä, hallituksen laskelmista puuttuvat täysin ne tappiot, joita ylivelkaantuneiden euromaiden tukemisesta aiheutuu Suomelle lähitulevaisuudessa. Hallitus pelaa tässä samanlaista peliä kuin Kreikan vakuussopimuksen kanssa: yritetään sumuttaa veronmaksajia ja häivyttää ongelmat tulevaisuuteen.
Tasaverokehitys jatkuu
On hyvin ikävä huomata, että talouden heikkenevistä näkymistä huolimatta ja vastoin erityisesti SDP:n vaalilupauksia hallitus jatkaa tasaverokehityksen toteuttamista, mikä tuntuu raskaimmin pieni- ja keskituloisten suomalaisten kukkarossa. Lisäksi kuntien valtionosuuksien tuntuva leikkaus tulee tarkoittamaan sekä peruspalveluista tinkimistä että merkittäviä kunnallisverojen korotuspaineita, kuten kuntaliitto on hiljattain varoittanut. Tämä ei ole oikeudenmukaista, eivätkä suomalaiset sitä halua.
Yhteiskuntamme rakenteiden säilyttäminen näissä vaikeissa oloissa edellyttää verojen nostamista, mutta hallitus on toteuttamassa korotukset väärällä tavalla. Polttonesteverotuksen nostaminen vahingoittaa paitsi kuljetusalaa, myös hyvin laajaa joukkoa tavallisia palkansaajia ja erityisesti reuna-alueilla asuvia kansalaisia. Eikö hallitus haluakaan pitää koko Suomea asuttuna? Verotusta olisi muutettava siten, että se kohdistuisi paremmin kansalaisten maksukyvyn mukaan. Perussuomalaiset olisivat valmiita korottamaan erityisesti kaikkein suurituloisimpien ansiotuloverotusta.
Hallitus unohtanut heikko-osaiset
Hallitus on valmis rahoittamaan holtittomien pankkien ja sijoittajien tappioita, mutta oman kansamme huono-osaisimmat eivät sitä kiinnosta. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen 100 euron korotus on askel oikeaan suuntaan, mutta todellisuudessa lisäyksen arvo jää paljon pienemmäksi, koska elinkustannusten nousu syö hyödyn pitkälti pois. Toinen ongelmakohta on peruspäivärahan kytkös ansiosidonnaiseen, jota edelleenkään ei ole saatu purettua. Pienituloiset eläkeläiset ansaitsisivat oikeudenmukaisempaa kohtelua kuin mitä hallitus on nyt tarjoamassa. Niin sanottu taitettu indeksi eriarvoistaa kansalaisia räikeällä tavalla.
Budjettiehdotus on jälleen kerran tyly veteraaneja ja kotirintamanaisia kohtaan. Veteraanikuntoutuksen resurssit ovat edelleen aivan liian vähäiset. Elämme aikaa, jolloin valtiovallalla on viimeiset hetket muistaa isänmaata puolustaneita veteraaneja. Epäkohdat on korjattava kiireesti, ja ne voidaan korjata ilman merkittävää valtion kulujen kasvattamista. Entä minne hallitus on unohtanut sotaorpojen kuntoutustoiminnan aloittamisen? Perussuomalaiset kannattavat kaikkien elossa olevien sotaorpojen rekisteröimistä ja kuntoutuksen aloittamista valtiovallan toimesta.
Myöskään opiskelijoiden ahdinko ei hallitusta näytä liikuttavan. Opintotuen sitomisesta indeksiin hallitus on lupaillut, mutta vasta joskus tulevaisuudessa. Perussuomalaiset ovat valmiita korjaamaan tämän epäkohdan ja sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna.
Perussuomalaiset työllistävien verotukien puolesta
Hallitus ei ole oikealla tavalla edistämässä talouskasvua ja työllisyyttä. Yhteisöverotuksen alentaminen ei merkittävästi auta PK-sektoria, johon tuleva kasvu ja työllistäminen perustuvat. Saatava hyöty kanavoituu suurille yrityksille ja suursijoittajien taskuun. Perussuomalaiset toteuttaisivat tämän sijasta investointeihin ja työllistämiseen kannustavia verotukia.
Oikeudenmukaisemman verotuksen ohella olemme toistuvasti korostaneet harmaan talouden vastaisten toimenpiteiden merkitystä. Hallitus kohdistaa tähän tarkoitukseen aivan riittämättömiä ponnistuksia, vaikka useiden arvioiden mukaan merkittävämpi panostus johtaisi suuriin tuloihin valtiolle. Lisäksi määrätietoisempi harmaan talouden kitkeminen tervehdyttäisi yritystoiminnan kenttää ja auttaisi rehellisiä suomalaisia yrittäjiä pärjäämään kilpailussa.
Poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten resurssit riittämättömät
Poliisin ja oikeuden lohkoilla hallitus esittää jälleen alimitoitettuja resursseja. Harmaan talouden kitkemiseksi on talousrikospoliisin ja syyttäjistön määrärahoja lisättävä olennaisesti enemmän kuin nyt ehdotetaan. Poliisin osalta on yleisestikin tarpeen lisätä resursseja siten, että varsinainen poliisitoiminta kaduilla ja kylillä saadaan nykyistä näkyvämmäksi ja tuntuvammaksi. Tuomioistuinten toimiedellytysten vuosia jatkunut "juustohöylällä" ohentaminen on lopetettava, jotta kansalaisten oikeusturva paranisi myös oikeusjuttujen ylipitkien kestoaikojen lyhenemisellä. Tästä Euroopan ihmisoikeustuomioistuinkin on jatkuvasti huomauttanut.
Hallitus ei ole valmis panostamaan riittävästi työllisyyden parantamiseen, vaikka useat yritykset irtisanovat työntekijöitä ja ilmapiiri monilla työpaikoilla kiristyy. Etenkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys rasittavat aivan liian monia. On syytä muistaa, että kyse ei ole vain rahasta, vaan laajemmasta inhimillisestä kärsimyksestä.
Toimenpiteillään hallitus jatkaa väestön pakottamista suuriin kaupunkeihin. Esimerkiksi ammattikorkeakoulutuksesta vähennettävät aloituspaikat rokottavat etenkin maakuntia. Jos nuoret eivät saa koulutusta kotimaakunnassaan, on epätodennäköistä, että he koulutuksen saatuaan palaisivat sinne. Perussuomalaiset panostaisivat enemmän koulutukseen koko maassa, erityisesti eri alueiden yritysten tarpeet huomioiden.
Maatalouden osalta olisi annettava enemmän tukea keskisuurille tiloille, esimerkiksi alentamalla reilusti sukupolvenvaihdos- ja investointitukien edellyttämää tuottovaatimusta. Tärkeää on turvata Suomen elintarvikeomavaraisuus. Metsäpuolen KEMERA-rahat on täysin alimitoitettu välttämättömäänkin tarpeeseen nähden.
Tie- ja rataliikenneväyliin investoitava
Hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja tie- ja rataliikenneväylin, vaikka asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Tässä hallitus antaa kansallisen pääoman valua hiekkaan. Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen rata- ja tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan maamme reuna-alueilla.
Myös puolustusvoimilta hallitus on leikkaamassa tuntuvasti. Tämä tapahtuu jälleen osana eräiden poliitikkojemme "natouttamisstrategiaa". Hallituksen kaavailemat leikkaukset tulee perua, jotta Suomen itsenäinen ja uskottava puolustus voidaan säilyttää. Yleisen asevelvollisuuden ja siitäkin kumpuavan maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi tarvitsemme koko maan kattavan varuskuntaverkon. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka johdonmukaisesti ennen vaaleja ja vaalien jälkeen on vastustanut leikkauksia ennestäänkin niukkoihin puolustusmenoihimme.
Lepsua maahanmuuttopolitiikkaa
Maahanmuuton väärinkäytöksiin hallitus ei ole puuttumassa, vaikka siitä aiheutuu mittavia kustannuksia useilla hallinnon aloilla. Keskeinen ongelma on perheenyhdistäminen; hakemuksia on jonossa noin 10 000 kappaletta. Suomen harjoittama politiikka on tässä suhteessa huomattavasti lepsumpaa kuin muiden EU-maiden. Perussuomalaisten mielestä perheenyhdistämistä hakevilta on edellytettävä pitävää näyttöä henkilöllisyydestä. Lisäksi toimeentuloedellytys on ulotettava niihin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella.
Samalla kun suomalaisilta leikataan peruspalveluja, hallitus lisää entisestään kansainväliseen kehitysapuun käytettyjä rahoja, jotka valitettavan usein valuvat tehottomien, kansainvälisten järjestöjen rattaisiin tai epälegitiimien hallitusten taskuihin. On häkellyttävää, että hallitus on valmis Nicaraguan diktaattorin tukemiseen, vaikka Ruotsi ja Tanska ovat jo jäädyttäneet kehitysyhteistyönsä siellä.
Tulemme esittämään lähitulevaisuudessa tarkemmin oman paremman ja perustellumman vaihtoehtomme oikeudenmukaisemman Suomen rakentamiseksi.
Lisätietoja:
Pirkko Ruohonen-Lerner
puh. 050-512 2788