Suomalaiselle parempi – Perussuomalaisten varjobudjetti 2012

Perussuomalaiset haluavat edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja talouskasvua. Varjobudjetissamme esitämme investoimiseen kannustavan tutkimus- ja kehitysverotuen käyttöönottoa sekä tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen kaksinkertaistamista. Tällaiset toimenpiteet kannustaisivat isänmaallisia yrityksiä sijoittamaan Suomeen. Samalla parannettaisiin pienten ja keskisuurten yritysten kasvumahdollisuuksia; niissä on Suomen talouden tulevaisuus. Rahoitus tähän saataisiin leikkaamalla hyvin tehottomaksi osoitettuja yritystukia ja pitämällä yhteisöverokanta ennallaan.

Perussuomalaiset ajavat etenkin pienyrittäjien asemaa. Vastustamme hallituksen esityksiä leikata tuntuvasti kotitalousvähennystä ja poistaa eräiden työvaltaisten alojen alv-helpotus. Kotitalousvähennyksen leikkaus uhkaa lukuisia pieniä kotipalveluyrityksiä; se vahingoittaa etenkin lapsiperheitä ja vaikeuttaa kotona asuvien vanhuksien mahdollisuuksia palkata kotiapua ja siten asua pitempään omissa kodeissaan. Samalla harmaa talous remonttitöissä uhkaa kasvaa.

Verotus oikeudenmukaisemmaksi

Verotusta on kehitettävä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Olemme valmiit korottamaan korkeatuloisten suomalaisten ansiotuloverotusta nostamalla ylimmän portaan marginaaliveroa 30 prosentista 32 prosenttiin. Samalla lisäisimme uuden 5. portaan poikkeuksellisen suurituloisia henkilöitä varten: yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseva maksaisi tämän ylimenevältä osalta 36 prosenttia veroa; tätä olemme leikkimielisesti kutsuneet "Wahlroos-veroksi". Nämä toimenpiteet toisivat valtiolle 150 miljoonaa euroa vuodessa. Ehdottamamme muutokset tarkoittaisivat, että esimerkiksi 100 000 euroa vuodessa ansaitseva henkilö maksaisi vajaat 600 euroa enemmän veroa vuodessa. (Jos vuositulot ovat jopa 200 000 euroa, lisävero olisi runsaat 6000 euroa.)

Tasaverokehitystä on hillittävä myös laskemalla energia- ja polttonesteverotusta. Suomessa on saatava asunto lämpimäksi talvella, ja bensapumpulla ei tuloja kysellä.

Sosiaali- ja terveyspalveluista ei leikata

Sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen on vastuutonta. Hallituksen suunnittelema kuntien valtionosuuksien leikkaaminen nettomääräisesti 448 miljoonalla eurolla on pahimman luokan vastuun pakoilua. Osoittaa todellista selkärangattomuutta siirtää ikävät ratkaisut kuntapäättäjille! Kuntaliitto on jo varoittanut, että hallituksen suunnitelmat pakottavat kuntia nostamaan veroasteitaan. Tämä vauhdittaa tasaverokehitystä entisestään. Kunnat joutuvat myös tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta. Julkisten palveluiden heikentymisestä kärsivät etenkin heikko-osaisimmat kuntalaiset.

Perussuomalaiset vaativat hallitusta perumaan kuntien valtionosuuksien nettomääräisen leikkauksen. Lisäksi ehdotamme lisäpanostuksia mm. lasten ja nuorten mielenterveyteen sekä köyhien lapsiperheiden tukemiseen.

Opintotuki sidottava indeksiin

Perussuomalaiset ovat valmiit sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna. Hallitus on lausunut pelkkiä tyhjiä lupauksia opintotuen sitomisesta indeksiin. Sen toteutus on lykkääntynyt hamaan tulevaisuuteen, vaikka opintotuen reaaliarvo on laskenut jo vuosikausien ajan.

Samalla on panostettava yliopistojen laatuun sekä ammatilliseen koulutukseen koko maassa. Hallitus ei ilmeisesti usko koulutuksen arvoon, sillä sen kaavailemat leikkaukset uhkaavat viedä yli 2000 opettajan työpaikan ammattikorkeakouluista lähivuosina. Leikkaukset kohdistuvat etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleviin ammattikorkeakouluihin. Tämä ajaa maakunnat yhä ahtaammalle, kun nuoriso joutuu muuttamaan pois opiskelupaikkojen perässä. Tarpeellisia uudistuksia on tehtävä, mutta ne on toteutettava harkitummin ja maltillisemmalla aikataululla.

Yleissivistävään koulutukseen tarvitaan lisäpanostusta. Jatkuva lähikoulujen lakkauttaminen ja ryhmäkokojen paisuminen täytyy pysäyttää. Kyse on maamme laadukkaan ja ihmislähtöisen koulutusjärjestelmän säilyttämisestä.

Uskottava maanpuolutus

Suomen itsenäinen ja uskottava maanpuolustus on turvattava. Puolustusmäärärahojen jatkuva leikkaaminen tulee pysäyttää välittömästi. Hallitusohjelma leikkaa puolustusvoimilta tämän vaalikauden aikana 200 miljoonaa euroa, puhumattakaan muista säästötarpeista. Mikään muu hallinnonala ei joudu näin suhteettoman suurien säästötoimenpiteiden kohteeksi. Perussuomalaiset vaativat kohtuuttomien leikkausten perumista.

Hallituksen toimet rapauttavat maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustuskykyä ja vaarantavat mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen koko valtakunnan alueella. Tämä ei ole hallittua puolustuspolitiikkaa, etenkin kun hallitus samaan aikaan ajaa Suomen liittymistä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.

Poliisit takaavat perusturvallisuuden

Poliisien resurssien karsiminen on lopetettava. Kysymys on yhteiskunnan perusturvallisuudesta. Koulutettavien poliisien määrää on jouduttu karsimaan kovalla kädellä, mikä heikentää poliisin kenttätoimintaa ja reagointikykyä.

Perussuomalaiset ehdottavat lisäresursseja poliisille, tuomioistuimille ja syyttäjälaitokselle. Tämä on välttämätöntä, jotta voimme uskottavasti taistella kasvavaa harmaata taloutta vastaan. Harmaa talous aiheuttaa Suomelle vuodessa valtavat, jopa 2-3 miljardin euron verotulojen menetykset. Erityisesti Euroopan unionin vapaa työvoiman liikkuvuus on syössyt ravintola- ja rakennusalamme harmaan talouden kierteeseen ulkomaisen halpatyövoiman vuoksi.

Hallituksen panostukset tällä saralla ovat riittämättömiä. Esimerkiksi tilaajavastuulain nykyinen maksimisakko, 15 000 euroa, voitaisiin muuttaa siten, että lain rikkoja maksaa sakkoa enimmillään 15 prosenttia kokonaisurakasta. Ilman tuntuvia sakkoja lain rikkojat pitävät meitä pilkkanaan. Tarvitaan myös konkreettisia panostuksia osaavaan henkilöstöön. Tämä maksaa itsensä pidemmällä jaksolla takaisin.

Väyläverkko rapautumassa

Maanteiden ja rautateiden rapautuminen on pysäytettävä. Nykytilanne on käynyt monilta osin kestämättömäksi. Riittämättömät investoinnit infrastruktuuriin tulevat pitkällä tähtäimellä kalliiksi. Hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja tie- ja rataliikenteeseen, vaikka asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin korjaustalkoisiin tulevaisuudessa.

Tässä hallitus antaa kansallisen pääoman valua hiekkaan. Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen rata- ja tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan maamme reuna-alueilla, ja samalla pidetään nykyistä paremmin koko Suomi asuttuna. Ehdotamme perusväylänpitoon 140 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Valtion velkaantumista hillittävä hallitusti

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti ei lisää velanottoa hallituksen esitykseen verrattuna. Verotuksen muutosten ohella esitämme lisätuloja saatavan mm. Kela-maksun palauttamisesta yksityiselle sektorille. Myös puoluetukia ja eduskuntaryhmien ryhmäkansliatukea voitaisiin leikata ainakin 15 prosenttia kuluvan vuoden tasosta. Siinä ei ole kyse isoista rahoista, mutta poliitikkojen on näytettävä esimerkkiä, kun vyötä joudutaan kiristämään joka puolella.

Jotkut ovat meitä arvostelleet siitä, että emme vaadi isompia leikkauksia valtion velanoton vähentämiseksi. Olemme samaa mieltä siitä, että velkaantumistahti on huolestuttava - etenkin kun holtittomien euromaiden kasvava tukeminen tulee aiheuttamaan meille miljardiluokan lisälaskun. On kuitenkin otettava huomioon, että Euroopan ja Suomen talous on ajautumassa lamaan, ja IMF:n uudet tutkimukset osoittavat, että taantumassa leikkaaminen ei auta parantamaan valtion taloutta, koska leikkausten takia talous heikkenee vielä enemmän. Mielestämme on tärkeää päästä lyhentämään valtion velkaa, mutta se on tehtävä hallitusti. Verrattuna muihin maihin Suomi ei ole ylivelkaantunut. Emme voi leikata peruspalveluista 7 miljardia euroa yhdellä kertaa.



Lisätietoja:
Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner
p. 050-512 2788