Istuva hallitus on täysin pökertynyt epävarman taloustilanteen edessä. Siltä ainakin näyttää, kun kehyksiä katsotaan. Vakava taantuma on tulossa, mutta se ei kehyksissä näy. Hallitus jatkaa kovalla leikkauslinjalla, vaikka tämä tulee vain pahentamaan taantumaa ja työttömyyttä.

Koko kehysjärjestelmä vaikuttaa turhan jäykältä. Talouspolitiikkaa pitää olla valmis muuttamaan, jos ja kun olosuhteet muuttuvat. Asiantuntijat ovatkin arvostelleet näitä kehyksiä siitä, että ne perustuvat epärealistisiin lukuihin. Sellaisten pohjalle on vaikea rakentaa kestävää talouspolitiikkaa.

Leikkauksia pitää toki tehdä vaikeina aikoina, mutta ne pitää kohdistaa vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Käsittämättömästi hallitus kasvattaa kansainvälisen kriisinhallinnan menoja ja pyrkii ehdoin tahdoin YK:n suositukseen kehitysapurahojen määrästä suhteessa bruttokansatuotteeseen, vaikka omassa maassammekin olisi apua tarvitsevia.

Maanpuolustus ja kansalaisten turvallisuus uhattuna

Leikkaukset vaarantavat valtakunnan perusasiat. Uhattuna ovat jopa maamme uskottava ja itsenäinen puolustus, mutta eipä sisäinen turvallisuuskaan ole yhtään sen paremman tulevaisuuden edessä.

Puolustushallinto joutuu kehyskaudella suhteettomien leikkausten kohteeksi. Asiantuntijat ovat huomauttaneet, että hallituksen toimet rapauttavat vääjäämättömästi maamme yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustuskykyä ja vaarantavat mahdollisuutemme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen koko valtakunnan alueella.

Poliisiin kohdistuvat leikkaukset ovat – jos mahdollista – vielä huolestuttavampia. Ne ovat jo vaarantaneet kansalaisten päivittäisen turvallisuuden harvaan asutuilla alueilla, ja nyt tämä kehitys jatkuu myös ruuhka-Suomessa.

Hallituksen veropolitiikka voimistaa tasaverokehitystä. Se vaikeuttaa heikompiosaisten kykyä selvitä vaikeista ajoista. Perussuomalaisten mielestä köyhyyden vähentämiseen ja nuorisotyöttömyyden torjumiseen ei muutenkaan panosteta uskottavasti.

Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksesta tehtävä 10 miljoonan euron leikkaus hallitusohjelmassa olleen 21 miljoonan euron lisäksi on selvä signaali siitä, millainen arvomaailma hallituksella on.

Koulutuksen tasa-arvo vaarantuu

Suomalainen menestystarina on rakentunut sivistyksen perustalle. Koulutussektorille kehyskaudella suunnitellut säästöt vaarantavat koulutuksen tasa-arvon. Lukioiden lakkautukset sekä ammatillisen koulutuksen mittavat leikkaukset pakottavat ihmisiä suuriin kasvukeskuksiin ja heikentävät maamme kansainvälistä kilpailukykyä.

Eivätkä koululaitoksen tehtävää suinkaan helpota homeongelmaiset opinahjot, joiden peruskorjaukseen valtio on satsaamassa vaivaiset viisi miljoonaan euroa.

Kehykset vaarantavat suomalaisen ruuantuotannon kannattavuuden, kansallisen metsäohjelman toteutumisen ja sitoumukset uusiutuvan energian lisäämiseen. Samalla hallitus antaa teiden ja ratojen rapautua, vaikka asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Onko hallituksen käsitys "vastuunkannosta" se, että kansallisen pääoman annetaan valua hiekkaan? Lisäksi merenkulun tukien yhtäkkinen leikkaus johtaa ulosliputuksiin ja suomalaisten merimiesten työpaikkojen menettämiseen.

Vaikeat päätökset sysätään kunnille

Perussuomalaiset ovat erityisen huolissaan kuntien valtionosuuksien leikkauksista. Ne heikentävät peruspalveluja ja lisäävät tasaprosenttisten kunnallisverojen, taksojen ja maksujen nousupaineita. Selkärangaton hallitus sysää vaikeat päätökset kunnille.

Suunniteltu kuntauudistus on toteutuessaan kuolonisku monelle talousvaikeuksissa olevalle kunnalle. Se tulee vain lisäämään kriisikuntien määrää. Nämä toimenpiteet asettavat kunnat pakkoliitosten eteen, jotka puolestaan vievät monesta kunnasta lähipalvelut pois.

Tutkimusten mukaan juuri suuret kunnat käyttävät rahojaan erityisen tehottomasti. Lisäksi suurissa kunnissa päätöksenteko siirtyy kauemmas kuntalaisista, jolloin valta keskittyy virkamiehille, eikä paikallisiin tarpeisiin pystytä vastaamaan. Mutta tämä on selvä jatkumo brysseliläiseen aluepolitiikkaan, jossa syrjäseuduille on luvassa vain kasvukeskusten hyvinvoinnin maksajan rooli.

Ehdotan, että eduskunta hyväksyy 1. vastalauseen mukaisen kannanoton.


Lisätietoja:
Ismo Soukola
puh. 050-512 0533
ismo.soukola@eduskunta.fi