ARVOISA PUHEMIES

Vuosi sitten valtiopäivien avauskeskustelun yhteydessä pidetyssä Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa kiinnitettiin huomiota siihen, ettei raha tunne kotimaata eikä vastuuta. Nyt tämä totuus on julmalla tavalla näyttäytynyt Suomessa.

Globaaleilla markkinoilla tapahtuva finanssikeinottelu on ajanut maailmantalouden murrokseen, josta nyt saavat kärsiä myös monet tavalliset suomalaiset. Joka päivä saadaan lukea uusista irtisanomisista ja lomautuksista. Erityisesti ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset ovat suurissa vaikeuksissa. Toisaalta irtisanomiset ja lomautukset johtavat vääjäämättä myös kotimaisen kulutuskysynnän heikentymiseen.

Perussuomalaiset ovat huolissaan erityisesti köyhyysrajan alapuolella elävistä suomalaisista, koska kyllä rikkaampi väestönosa pärjää lamankin keskellä. Vaarana on ruokajonojen pidentyminen, ja sieltähän löytyvät vuodesta toiseen samojen kansanryhmien edustajia.

FINANSSIMARKKINOILLE SÄÄNTELYÄ

Kun nyt saamme nauttia kvartaalitalouden ihanuuksista, niin on kysyttävä, että missä ovat nyt ne nuoret ekonomistit, joiden ideoiden perään vannottiin?

Samalla täytyy toivoa, että hallitus ryhtyy muiden valtioiden kanssa vakavissaan pohtimaan sitä, miten sääntelyä ja valvontaa voitaisiin finanssimarkkinoilla lisätä, jotta toteutuneilta luotto- ja muilta kriiseiltä voitaisiin jatkossa paremmin suojautua?

TYÖPAIKAT JA HYVINVOINTI

Nyt tarvitaan nopeasti käyttöön kaikki ne keinot, joilla Suomi itse voi vaikuttaa siihen, että työpaikat ja hyvinvointi voidaan säilyttää mahdollisimman monelle.

Eräs kansalaisten jokapäiväiseen hyvinvointiin vaikuttava seikka on kuntatalouden kurja tila. Niin kuin Kuntaliiton hallituskin on todennut, hallituksen elvytyspaketilla ei pystytä turvaamaan lähivuosina kuntapalveluita. Kuntien verotulot laskevat rajusti ja silti samaan aikaan hallitus antaa kunnille lisävelvoitteita. Tämä on ylitsepääsemätön yhtälö monille kunnille ja selvää on, ettei kuntatalous voi tätä kestää.

VALTION "TUOTTAVUUSOHJELMA"

Hallituksen talouden elvyttämistoimet saavat varsin ristiriitaiselta tuntuvan sävyn, kun otetaan huomioon se, että samaan aikaan kun eduskunnassa aletaan käsitellä työpaikkojen säilyttämiseen ja luomiseen tähtäävää elvytyspakettia, niin hallitus pitää jääräpäisesti kiinni valtion työpaikkojen vähentämistavoitteistaan, jotka toteutetaan niin sanotun tuottavuusohjelman nimissä.

On käsittämätöntä, että hallitus haluaa taantumatilanteessa itse ruokkia työttömyyttä vähentämällä valtion omia työpaikkoja ja samalla heikentää valtionhallinnon palveluita. Myös palveluiden keskittäminen on sellaista politiikkaa, joka on omiaan heikentämään palveluiden saatavuutta reuna-alueilla. Esimerkkeinä tästä on mm. poliisin ja oikeushallinnon palvelupisteiden vähentäminen.

ELVYTYSTÄ INFRAHANKKEISIIN

Hallituksen suunnittelema elvytyspaketti kyllä ohjaa rahaa infrahankkeisiin - aivan niin kuin pitääkin. Erityisen tärkeää on huolehtia riittävistä panostuksista alempiasteisen tiestön kunnossapitämiseen. Sen lisäksi, että sillä on työllistävää vaikutusta, se osaltaan tukee syrjäalueita.

Valitettavasti elvytysrahaa ei osoiteta kestävän metsätalouden edistämiseen tarkoitettuun Kemera-tukeen, vaikka pelkästään viime vuodelta siirtyneet työt ovat toistakymmentä miljoonaa euroa ja työtä tältä alalta löytyisi. Tie- ja rakennushankkeiden lisäksi elvytystoimia tulisi ohjata myös ei-teollisiin toimintoihin. Esimerkiksi opettajia lisäämällä voitaisiin luokkakokoja pienentää.

Terveyskeskusten lääkäritilanteeseen on saatava pikainen ratkaisu, vaikkapa lainsäädännöllä, koska nyt yksityiset firmat rahastavat köyhtyviä kuntia käsittämättömillä veloituksilla.

TALONPOJAN TYÖLLE ARVOA

Ensi kesän eurovaalien lähestyessä on syytä muistuttaa hallitusta siitä, että Suomen on syytä muuttaa mallioppilaslinjaansa.

Moni talonpoika on Suomessa jo kyllästynyt ja lopettanut toimintansa, kun jatkuvat EU:sta saadut ns. torjuntavoitot ovat vieneet maatalouden kannattavuuden. Etuuksia leikataan jatkuvasti, eikä talonpoikien työlle anneta arvoa.

Hallitusohjelman maininnat perheviljelmäpohjaisen toiminnan ja kannattavuuden parantamisesta ovat jääneet sanahelinäksi ja näissä tavoitteissa on epäonnistuttu.

EROON EU-HÖMPÖTYKSISTÄ

EU-hömpötyksiin hallituksella tuntuu kuitenkin aina olevan halua päästä mukaan. Näistä selkeimpänä esimerkkinä ovat jo kerran kuopatun Lissabonin-sopimuksen elvyttämisprojektit.

Eikö hallituksen olisi aika keskittyä enemmän kotimaan asioihin, kuten vaalilain ja vaalirahoituslain oikeudenmukaiseen ja nopeaan säätämiseen, ja jättää joutavat EU-intoilut vähemmälle?

JÄRKEVÄÄN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAAN

Mikäli maahanmuuttopolitiikkaan ei saada pikaista muutosta, räjähtää se pian käsiin. Kun vuonna 2007 Suomesta turvapaikkaa haki noin 1500 hakijaa, niin vuonna 2008 heitä oli jo hieman yli 4000. Nyt tammikuussa on tullut jo noin 500 uutta hakijaa.

Ilmeisesti hallituksen lepsu linja on kiirinyt myös ammattimaisesti ihmisiä välittävien tahojen käsiin. Samaan aikaan lehdissä on koko ajan otsikoita vastaanottokeskusten puutteesta ja henkilökunnan riittämättömyydestä.

Eikö olisi järkevämpää noudattaa Norjan ja Ruotsin vanavedessä tiukempaa linjaa? Voi vain haikailla entisen ministeri Rajamäen aikaista ulkomaalaispolitiikkaa.

KAHTIAJAKO LOPUTTAVA

Perussuomalaiset edellyttävät, että hallitus esityksiä tehdessään huolehtii heikompiosaisten kansalaisten oikeus- ja sosiaaliturvasta sekä terveydenhuollon panostuksista. Ja myös siitä, että niin sanotut vapaamatkustajat osallistuvat lamatalkoisiin.

Kansalaisten kahtiajaon on loputtava! Jokainen ihminen ja elämä on arvokas. Tämän myös hallituksen tulee muistaa kaikissa toimissaan.

--
Lisätietoja:
raimo.vistbacka@eduskunta.fi
puh. 050-511 3186