On kuitenkin yksi vahva ehdokas joka ei ole tähän kisaan koskaan osallistunut, eikä osallistu.
Hän on Timo Soini.

Suomi tarvitsee presidentin, jolla on aitoja mielipiteitä ja näkemyksiä. Presidentin on oltava rohkeasti sen takana, mitä hän on luvannut ja sanonut. Meillä on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka politiikan ja päätöksenteon rappiota on Suomessa edesautettu vanhojen puolueiden taholta. Puhutaan yhtä samalla tehden toista. Säännöt jotka koskettavat muita, eivät kosketa itseä.

Presidentinvaalitaistoa seuratessa on tullut näin koiraihmisenä usein mieleen sanonta: "ei koira karvoistaan pääse". Kyllä trimmausta on kovasti yritetty, mutta valveutuneet äänestäjät tietävät hyvin mitä sen silotellun turkin alla on.

En ollut hämmästynyt nähdessäni nuorisovaalin tuloksen. Suomen presidentti on myös nuorten presidentti. Selvästi nuoret kannattavat ehdokkaita, joilla on kosketuspinta tämän päivän todellisuuteen ja yhteiskuntaan. On mukava muistella omillekin lapsille menneitä. He kuitenkin elävät ja rakentavat tulevaisuuttaan yhteiskunnassa, joka on tässä ja nyt. Menneistä on osattava oppia, jotta uutta voidaan rakentaa.

On myös sanonta, "sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee". Joskus on hyvä kuitenkin menneitä muistella politiikassakin, jotta samoja virheitä ei toistettaisi moneen kertaan. Tämä on hyvä muistaa myös nyt omaa presidenttiehdokasta valittaessa.

Sanotaan, että poliittinen muisti on kansalla lyhyt. Käsite "lyhyt" on aivan omanlaisensa useilla poliitikoilla. Ei ehdi sanoa edes "pöö", kun jo valkoinen muuttuu mustaksi tai päinvastoin sen mukaan mitkä vaalit ovat menossa tai tulossa, kenen ääniä tarvitaan tai mitä vakanssia tavoitellaan.

Toki toinen puoli asiassa on se, että Suomi ei tarvitse presidenttiä, jonka kyseenalaisiakin saavutuksia on muisteltava historiankirjoista jopa vuosikymmenten takaa. Sen sijaan tarvitsemme presidentin, joka tietää ja aidosti välittää siitä mitä suomalaisten ihmisten - kaiken ikäisten - todellinen arki juuri nyt on suomalaisessa yhteiskunnassa ja mitä tapahtuu muualla maailmassa.

Elämme Suomen taloudellisen itsemääräämisoikeuden vaaran kuukausia.

Timo Soini on ainoa ehdokkaista, jolla on kykyä ja uskallusta ohjata näkyvissä olevien karikoiden lomasta maamme turvasatamaan, ja huolehtia Suomen etujen tottumisesta myös Euroopan vallan kabineteissa. Tiedämme, että hän on erittäin arvostettu puhuja ja politiikan osaaja Suomen ulkopuolellakin. Hänen näkemyksensä Euroopan kriisiytymisestä ovat yksi kerrallaan toteutuneet. Timo Soinia kuunnellaan ja kunnioitetaan. Häntä ei viedä kuin pässiä narussa, toisin kuin monia muita suomalaisia poliitikkoja päätöksenteossa, joiden vaikutukset heijastuvat meihin jokaiseen suomalaiseen.

Hallituspuolueet ovat näin muutama päivä ennen ensimmäistä h-hetkeä varsin sekaisin. Rivit rakoilevat ja tarkoin rakennettu hyvän yhteistyön julkisivu on murenemassa. Mielenkiinnolla voi vain seurata, kuinka hallitus pystyy jatkamaan vaalien jälkeen yhteistyötään näiden ministereiden ja ehdokkaiden irtiottojen jälkeen. Pahalta näyttää. Tilannetta ei käsiin leviävä Euroopan kriisi ainakaan paranna. Keskustan ehdokkaan irtiotot oman puolueensa linjoihin ja "trimmaus" omalle toiminnalleen ministeriaikana, koskien mm. EU:n tukipaketteja, on aivan omaa luokkaansa.

Pahin on talouskriisissä elävässä Euroopassakin monin tavoin vielä edessä, ja ne vaikutukset heijastuvat väistämättä myös Suomeen ja suomalaisiin. Tulevaisuudessa on monenlaisia uhkakuvia. Kenet me haluamme johtamaan maatamme tällaisessa tilanteessa, ja tekemään vastuullisia päätöksiä tilanteen niin vaatiessa? Haluammeko henkilön joka ei ehkä itsekään ole aivan varma, mitä mieltä asioista milloinkin on vai henkilön, jonka tiedämme olevan sanojensa takana?

Timo Soinin osaamista ja tietämystä Suomen sisä- ja ulkopolitiikassa on turha lähteä kiistämään, eikä niitä hänen kohdallaan tarvitse muistella vuosikymmeniä taaksepäin. Ne ovat tässä ajassa ja paikassa - hetkessä, jolloin kyse on itsenäisen Suomen tulevaisuudesta.

Tämä vaali ei ole alueiden vastakkainasettelun vaali, kuten olen kuullut mainittavan. Pitäisi olla sanomattakin selvää, että olemme valitsemassa koko Suomen ja kansan presidenttiä - emme maakuntaedustajaa tai pääministeriä. Presidentti ei ole henkilö, jonka tehtävä on ajaa maakuntien asiaa, vaan kantaa vastuuta kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin puolestapuhujana sekä koko itsenäisen Suomen etujen ajamisesta.

Tämä on vaali, jossa henkilön todellinen arvomaailma, osaaminen, rehellisyys ja suoraselkäisyys tulee olla ainoat vaikuttavat tekijät. Tässä vaalissa punnitaan sitä, millaista arvomaailmaa edustavan henkilön me haluamme johtamaan tulevaisuuden itsenäistä Suomea. Presidentti on arvojohtaja. Perussuomalaiset arvot ovat perinteisiä suomalaisia arvoja kuten suomalaisen työnteon ja yrittäjyyden arvostamista, lapsille, nuorille ja perheille hyvän elämän edellytysten luomista, ikääntyvän väestön ja omaishoitajien arvon tunnustamista, koko Suomen asuttuna pitämistä. Perussuomalaiset arvot tunnistavat myös yhteiskunnan kipukohdat ja haluavat niihin muutoksia kaikkien ihmisarvo tunnustaen.

Itse näen, että tällaisia arvoja edustavan presidentin näen mielelläni johtamassa Suomea. Sellaisen johtajan, jolle itsenäinen Suomi ja suomalaisten etu ovat pysyviä perusarvoja, eivät kauppatavaraa. Siksi Timo Soini on paras valinta.


Hanna Mäntylä
kansanedustaja, puolueen 1. varapuheenjohtaja