Valituksessaan Ruohonen-Lerner vetoaa perustuslakiin ja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin.

- Kreikkalaisen osapuolen taholta on allekirjoituksen yhteydessä tiettävästi vaadittu, että tämä laajamittainen vakuussopimusjärjestely olisi asiakirjasisällöltään salainen mm. siksi, etteivät vakuussopimuksen toteutuksessa keskeisten neljän kreikkalaisen pankin nimet paljastuisi. Suomen puolelta on kreikkalaisen tahon vaatimukseen suostuttu Suomen lainsäädäntöä syrjäyttäen, Ruohonen-Lerner toteaa.

Ruohonen-Lerner korostaa vaativansa sopimuksen julkistamista ensisijaisesti tavallisena kansalaisena. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta koskee nimenomaan kaikkien kansalaisten oikeuksia.

- Sillä, että olen myös kansanedustaja, ei ole nyt olennaista merkitystä. Kysymys on jokaisen kansalaisen lainmukaisesta oikeudesta läpinäkyvään hyvään hallintoon koskien julkisia varojamme.

Ruohonen-Lernerin mukaan korkein hallinto-oikeus on nyt valituksen kohteena olevassa Kreikka-asiassa luomassa hyvin tärkeää ennakkotapauslinjaa.

- Olennaista on, tulkitaanko lakia pohjoismaiselle demokraattiselle ja läpinäkyvälle hyvälle hallinnolle ominaisen, salailun minimoivan hallintokulttuurin hengessä vaiko siinä julkisuutta karttavassa ja salailua suosivassa hengessä, joka on ominainen EU-Brysselin keskushallinnolle ja eräiden eteläisen ja keskisen Euroopan valtioiden hallinnolliselle ”kulttuurille”, Ruohonen-Lerner toteaa.


Lisätietoja:
Pirkko Ruohonen-Lerner
pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi
puh. 050-5122788