Toimivat liikennejärjestelmät ovat suuressa maassamme paitsi elämisen ehto, myös kaiken liiketoiminnan perusta. Koko maassamme on voitava asua ja yrittää.

Yritystoiminnan kannalta kaikki liikennemuodot ovat tärkeitä. Tietoliikenne- ja muut yhteydet kotiovelta maailmalle ovat välttämättömiä nykyisillä globaaleilla markkinoilla. Lentoliikenne kehittyvien markkinoiden luo ja Manner-Eurooppaan on Suomelle tärkeää, maakuntien yhteydet mukaan lukien. Perussuomalaiset painottavat liikenneyhteyksien kohdalla ajatusta ”kotiovelta maailmalle”, sillä emme voi tietää, minkä kodin autotallin uumenista löydämme uuden menestystuotteemme. Koko maan yhteyksistä on pidettävä huolta!

Nyt kuitenkin paikallis-, yksityis- ja metsätiet jatkavat rapautumistaan riittävien kunnossapitorahojen puuttuessa. Eikä hallituksemme ole huolissaan katuverkostonkaan kunnosta, sillä kuntatalous saa tällä hallituskaudella ennennäkemättömän arvonalennuksen.

Merkittäviä Venäjän ja Jäämeren markkina-alueita lukuun ottamatta olemme varsin riippuvaisia meriliikenteen toimivuudesta, sillä käytännössä Suomi on saari. Tässäkin kohdassa totuus ”Missä EU, siellä ongelma” pitää paikkansa. EU on asettamassa meriliikenteellemme kustannuksia nostavan rikkidirektiivin. Olemme etsineet ulospääsyä tästä edellisten hallitusten aikaansaamasta ja kilpailuhaittaa aiheuttavasta tilanteesta jo pitkään. Tuntuu kuitenkin eriskummalliselta, että johtava oppositiopuolue Perussuomalaiset on tämän kaikkien puolueiden tiedostaman ongelman suhteen se, joka aktiivisimmin etsii ratkaisua. Rikkidirektiivin voimaantulo aiheuttaa pahimmillaan työpaikkojen ja tehtaiden siirtymisen Suomesta saastuttavampiin maihin – millaista luonnonsuojelua tämä on?

Lähtökohtana huoltovarmuus

Elintärkeät satamayhteydet on varmistettava niin tie-, rautatie- kuin väyläyhteyksienkin riittävällä kunnolla. Ajattelun pohjana hyvä lähtökohta on huoltovarmuus: jos liikenteen solmukohdat pystytään ohittamaan vaihtoehtoisia reittejä käyttäen ja tavaraliikenne ohjataan pääsääntöisesti toiselle reitille kuin henkilöliikenne, koko liikenne sujuvoituu, nopeutuu ja tulee turvallisemmaksi. Tieolosuhteiden mukaan muuttuva nopeusrajoitusjärjestelmä ja nykyisen porrastuksen uudelleenharkinta ovat eräitä monista keinoista tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Turvallisuutta voidaan lisätä monilla eri toimilla, ja perussuomalaiset toivovatkin turvallisuusajattelun nousevan entistä merkitsevämpään asemaan.

Raskaassa liikenteessä on suuri osuus ulkomaalaisia toimijoita, jotka eivät pääsääntöisesti osallistu liikenneinfran ylläpitoon. Tähän voi liittyä myös harmaata taloutta. Tämä epäoikeudenmukaisuus on korjattava, ja toivommekin hallituksen selvittävän vinjettimaksun hyödyt ja haitat osana harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Kustannusten nousu on kompensoitava esimerkiksi verotilin muodossa toimivalla palautustilijärjestelmällä.

EU ei saa sanella liikennepolitiikkaamme

Tulevaisuudessa EU vaikuttaa TEN-T verkon kautta yhä enemmän siihen, miten käytämme liikenteen määrärahoja. Kuten tiedämme, ei EU:n määräyksissä aina ole järkeä. EU haluaa määrätä liikennejärjestelmiemme tason, muun muassa raideleveyden ja moottoritieverkoston laajuuden, osallistumatta itse näihin valtaviin kustannuksiin. Kyllä suomalaiset itse tietävät parhaiten, miten liikennejärjestelmäämme tulisi kehittää.

Kaiken kaikkiaan selonteosta syntyy tunne, ettei hallitus ymmärrä liikenneyhteyksien merkitystä teollisuudellemme, eikä sitä, että lähes kaikkialla Suomessa perheiden on omistettava auto tai jopa kaksi. Kattava tieverkosto luo pohjan hyvinvoinnille koko maassa. Hallituksen liikennepolitiikalla ei pidetä koko maata asuttuna vaan rapautetaan maaseudun kehittämismahdollisuuksia. Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä tällaista politiikkaa.

Selonteossa on myös hyviä kohtia. Vastuullisena pääoppositiopuolueena nostamme kuitenkin esille sen, missä on parannettavaa. Voitte aloittaa peruuttamalla polttoaineverotuksen epäonnistuneen korotuspäätöksen.


Lisätietoja:
Ari Jalonen
puh. 050-5120851