KREIKAN TUKI TAVARATOIMITUKSINA –Suomen osuus Kreikan ja muiden jatkossa apua tarvitsevien maiden taludellisesta tuesta teknologiana ja rakennusprojekteina

Kansanedustaja Jari Lindström on jättänyt kirjallisen kysymyksen Kreikan taloudellisen tuen Suomen osuuden toimittamisesta teknologiatoimituksina ja rakennusprojekteina - voiko hallitus neuvotella rahan sijaan tavaratoimitukset olemassa oleville tai mahdollisesti tuleville suorituksille? Tuen vieminen investointiprojekteina toisi Suomelle ja myös Kreikalle huomattavaa taloudellista hyötyä, joka pitäisi talouden pyöriä pyörimässä ja takaisi Kreikalle sen tarvitsemia infrastruktuuri ja energia investointeja?

Kirjallisen kysymyksen tarkoituksena on selvittää hallituksen kantaa ja antaa myös hallitukselle selkeä viesti, että jos osa Suomen Kreikka avusta saataisiin muutettua teknologiatoimituksiksi ja rakennusprojekteiksi, olisi se Suomen talouselämälle tärkeä ja toimitustapa antaisi saman tai suuremman vakuuden työpaikkojen muodostumisen kautta, kuin nyt sovitut talletukset.  Lisäksi tämä järjestely toisi hyödyn Suomen käyttöön heti!

Samalla tavoin hallitus voisi yrittää neuvotella nyt  vakuudeksi talletettujen rahojen käyttämisestä Suomen talouselmän ja Suomi-Kreikka investointien hoitoon tai Suomi-Kreikka tuotekehityshankkeiden rahoittamiseen. Tästä asiasta kansanedustaja Lindström on ollut yhteydessä tänään ministeri Häkämieheen.

Varsinainen kysymys kuuluu:

Olisiko mahdollista  vielä muuttaa Suomen maksuja teknologia ja rakennusprojekteiksi myös Kreikan suhteen? Pitääkö hallitus huolen, että tulevissa neuvotteluissa Espanjan, Italian ja mahdollisten  muiden maiden kanssa  Suomi pyrkisi ensisijaisesti antamaan rahansa vain teknologia etc. toimituksina, jos Suomen on pakko osallistua näihin maiden euron tukemistalkoisiin?

Kansanedustaja Lindström perustelee kysymystään:

Kreikan tilanne on entistä vakavampi ja Kreikan selviäminen näyttää entistä epätodennäköisemmältä. Lehtitietojen mukaan Suomen hallituksessa aletaan jo puhua ääneen siitä, mitä Kreikan lipeäminen sovitusta säästöohjelmasta tarkoittaa Suomelle. Paljonko Suomi tulee menettämään, jos Kreikka jättää velat maksamatta. 

Kreikan hallitusneuvottelut näyttävät kariutuvan ja uudet vaalit ovat mahdolliset. Säästöjä vastustavat puolueet ottivat suurvoiton Kreikan vaaleissa, ja mielipidemittausten mukaan niiden suosio voisi hyvinkin kasvaa uusissa vaaleissa. Jos Kreikka heittää hanskat tiskiin säästöohjelman suhteen, menevät myös auttajien rahahanat kiinni.

Tällöin Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan, ja Suomen Kreikka-vastuut ovat vaarassa realisoitua. Vakuudettomia lainoja lienee 1,5 miljardia ja ns. vakuudellisia lähes saman verran.  Se, kuinka turvaavia vakuudet ovat, on vielä kysymys erikseen.

Toisaalta tiedetään, että saksalaisten johtama valvontakomissiolla (Task Force) on suuri valta Kreikan talousasioissa ja tulevissa investoinneissa, joihin maa säästöohjelman lisäksi ilmeisesti on sitoutunut.

Suomi olisi voinut toimittaa suurimman osan omaa Kreikka apuaan investointihyödykkeinä, energialaitoksina, rakennusurakoina jne. Kreikassa on energiapula ja sen on vahvistettava omaa tuotantoaan, mikäli saada kauppatasetta tasapainoon. Vähentämällä energian tuontia se onnistuisi tavoitteissaan ja samalla voitaisiin tukea EU:n uusiutuvan energian tavoitteita. Suomesta meillä olisi voitu viedä jätekaasutuslaitoksia, tuulivoimaloita, toteuttaa mittavia urakoita vesi- ja jätevesi projekteissa ja toteuttaa uusia sekä saneeraus kohteita matkailuteollisuudesta, rakennusprojekteja. Suomi olisi pystynyt tarjoamaan Kreikalle helposti 2 miljadrin edestä Kreikan taloutta jatkossa auttavia teknologiateollisuuden ja rakennusteollisuuden vientiprojekteja.

Kuten tiedetään, kansainvälisen kaupan vientijousto on 2,5 - 3,1 kertainen, tämä tarkoittaa sitä, että jokainen viety euro kiertää Suomessa tuottaen em. lisäarvon, lisäarvo on suurin korkeaa teknologiaa ja siihen liittyviä palveluita vietäessä. Jos Suomi olisi kierrättänyt valtion rahan 2 miljardia Suomessa, olisi se merkinnyt Suomen kansantaloudelle 5 miljardin rahan kierrätystä, kun käytetään 2,5 vientijoustokerrointa.

Lisätietoja:

Jari Lindström

puh. (09) 432 3088