Alueellisesti tarkasteltuna Kelan matkakorvauksen saajien osuus asukkaista onkin korkein juuri Itä- ja Pohjois-Suomessa. Palveluja on siirretty yhä kauemmas samalla kun liikkumisen kustannukset ovat kohonneet huomattavasti.

Matkakustannukset korvataan halvimman matkustustavan, pääasiassa siis julkisten kulkuneuvojen mukaan. Julkinen liikenne ei kuitenkaan ole todellinen vaihtoehto Itä- ja Pohjois-Suomessa, paitsi suurimmissa kaupungeissa. Todellisuudessa matkat joudutaan tekemään omalla autolla tai taksilla. Matkakorvausten kustannukset ovat kohonneet jatkuvasti: vuonna 2010 niitä maksettiin noin 250 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 jo 275 miljoonaa euroa.

Keskittämisen kustannusarvio puuttuu

Kansanedustaja Hanna Mäntylä jätti hiljattain eduskunnassa aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa tiedusteltiin, onko olemassa laskelmia siitä, miten sairaanhoito- ja kuntoutuspalvelujen sijoittaminen ja keskittäminen vaikuttavat matkakorvauksiin, ja otetaanko niistä aiheutuneita kustannuksia ylipäätään huomioon palvelujen sijoittamista suunniteltaessa. Ministeriltä saatu vastaus kertoo, että korvausten määrä kasvaa 10 prosentin vuosivauhtia, mutta yksittäisten syiden vaikutusta matkakustannusten kasvuun ei kuitenkaan ole selvitetty. Matkakustannusten kohoaminen johtuu ministerin mukaan muun muassa väestön ikääntymisestä, joukkoliikenteen ja laitoshoidon vähenemisestä, palveluiden keskittymisestä sekä ostopalvelutoiminnan lisääntymisestä. Ottaen huomioon matkakorvausten kustannukset ja niiden kasvuvauhdin, voisi myös yksittäisten syiden selvittämistä pitää vähintäänkin aiheellisena.

Ministerin vastauksessa todetaan myös, että matkakorvausjärjestelmään kohdistuu muutospaineita. Huoli korvausperusteiden tiukentumisesta ja syrjäseutujen asukkaiden kustannusten lisääntymisestä ei ole aiheeton. Joka tapauksessa matkakorvausten kustannukset kasvavat tulevaisuudessa huomattavasti kaikista edellä mainituista syistä johtuen. Huolestuttava tieto matkakorvausten osalta on lisäksi se, ettei lähes 300 miljoonan euron summa kuvaa todellisia matkakustannuksia. Vain noin 10 prosenttiin kaikista korvaukseen oikeuttavista matkoista haetaan korvausta. Millaisista summista puhutaan tulevaisuudessa, jos matkakorvauksiin oikeutetut aktivoituvat ja korvattavien matkojen määrä kohoaa?

Vastuutonta palvelujen keskittämistä

Palvelujen keskittämispolitiikkaa sekä sairaanhoito- ja kuntoutuspalvelujen siirtämistä yhä kauemmas, erityisesti syrjäseutujen asukkailta, ei voida pitää missään tapauksessa vastuullisena toimintana. Pelkästään matkakorvausten aiheuttamien kustannusten osalta havaitaan, ettei palvelujen keskittäminen ole taloudellisesti kestävää, inhimillisestä tarkastelusta puhumattakaan. Kaavailtu kuntauudistus tulee toteutuessaan heikentämään entisestään haja-asutusalueiden ja syrjäseutujen asukkaiden mahdollisuutta tasavertaisiin palveluihin asutuskeskuksissa asuviin verrattuna. Voisi olettaa, että hallitus näin massiivisia rakenteellisia uudistuksia tehdessään huomioisi kaikki näkökulmat, erityisesti koska niin kunta- kuin palvelurakenneuudistustarvetta on perusteltu muun muassa taloudellisella kestävyydellä. Hallitus on uudistamassa lainsäädäntöä monella tasolla ja pohdittavana on muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Hallituksen tavoitehan on saada uusi palvelurakenne toimintaan vuoden 2015 alusta, jotta se tukisi myös kuntarakenteen uudistamisen aikatauluja. Miten tulevaisuudessa aiotaan turvata oikeudet tasavertaisiin sairaanhoito- ja kuntoutuspalveluihin niille ihmisille, jotka eivät halua jättää kotiseutuaan ja muuttaa palvelujen perässä?

Hanna Mäntylä

Perussuomalaiset rp.1. vpj.

Kansanedustaja