Vuonna 2004 muutettuun konkurssilakiin (120/2004) jäi aukko, jonka seurauksena tuomioistuin voi hyväksyä konkurssisaatavan toteamatta sen oikeaa määrää. Siten konkurssituomiolla määritelty maksuvelvoite voi olla virheellinen. Sen lisäksi, että nykysäädös edistää aineellisesti virheellisten tuomioiden syntyä, se on luonut tilanteen, jossa konkurssivelkoja voi kirjanpidossaan käyttää velan todelliseen määrään perustumatonta konkurssituomiolla vahvistettua saatavaansa lisäämään tulosta. 

Kansalaisen perusoikeudet eivät toteudu

Perustuslain omaisuudensuojasäädöksen mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Yhteiskunnan velvollisuus on suojella kansalaista niin, ettei häneltä perustuslain vastaisesti viedä perusteettomasti omaisuutta tai ansiotuloa toteamatta velan todellista määrää. Aineellisesti väärien tuomioiden mahdollinen suuri määrä osoittaa, etteivät konkurssiin ja ulosottoon liittyvien lakien nimellisesti oikeusturvaa suojaavat säädökset tarjoa sitä käytännössä, eikä omaisuutta suojaava perusoikeus siten toteudu aiheettomiin maksuvelvoitteisiin tuomittujen velallisten osalta.

Kun velkojan asema on muodostunut niin vahvaksi, että konkurssisaatavaksi voidaan hyväksyä liikamääräisiä vaatimuksia, lainsäädännön ei voi tältä osin sanoa tukevan luottojärjestelmän vakautta. Se, että velallinen voi joutua vastaamaan velasta, jota ei ole ottanut, ei pelkästään heikennä luottamusta velkasitoumusten pitävyyteen vaan koko oikeusjärjestelmään. 

Velallisen oikeusturva äärimmäisen heikko

Yrittäjiksi tulee entistä useammin yksityisiä henkilöitä, joilla konkurssitilanteessa ei ole varoja palkata itselleen avuksi päteviä asiantuntijoita ja siksi velkojat voivat määrätä miten velallista kohdellaan. 

Velallisen oikeusturva on äärimmäisen heikko. Konkurssia koskeva dokumenttiaineisto otetaan velkojien hallintaan. Konkurssivelallisen mahdollisuus vastustaa vaatimusta tai korjata virheellisiä konkurssivelkomusvaatimuksia ovat mitättömät, sillä velalliselle on säädetty velvollisuus allekirjoittaa konkurssipesän asiakirjat vangitsemisen uhalla, vaikka hänellä ei ole edes oikeutta nähdä velkojen oikeaa määrää.

Koska nykyinen lainsäädäntö edistää aineellisesti virheellisiä tuomioita, on perusteltua muuttaa konkurssituomiokäytäntöä siten, että tuomion perusteena ovat tuomioistuimen toteamat oikeamääräiset konkurssisaatavat. 

Köyhyyden lisääntyminen on mahdollista pysäyttää

Lain täsmennyksellä vähennetään niiden ihmisten määrää, jotka tuomitaan taloudelliseen vastuuseen perusteetta tai virheellisestä määrästä. Lainmuutos myös estäisi liikamääräisillä vaatimuksilla keinottelun. Oikeamääräiseksi todettu konkurssisaaminen poistaisi osaltaan myös perusteettomia ulosottoperintöjä.

Lainmuutoksella on selkeästi positiivinen vaikutus koko yhteiskuntaan; se tulee vähentämään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Köyhyyden lumipalloefektin kaltainen lisääntyminen alkoi 90-luvun alun lamasta. Yrittäjät joutuivat turvautumaan sosiaalitukeen menetettyään kaiken omaisuutensa lisäksi työpaikkansa, ja tästä alkanut köyhyyden lisääntyminen on jatkunut tähän päivään saakka. Nyt tämä kielteinen kehitys on mahdollista pysäyttää. 

Lainmuutoksella tuomioistuimen päätöksellä alkava konkurssi perustuisi oikeamääräiseen saamistodisteeseen ja dokumentoituun konkurssivelkojan saatavaan. Konkurssituomiolla, joka perustuu konkurssivelkojen oikeaan määrään, on välitön kansantaloudellisesti myönteinen vaikutus. 

Helsingissä 29.5.2012

Teuvo Hakkarainen