Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa tärkeimmiksi tavoitteiksi on asetettu arjen hallinta, osallisuus ja yhdenvertaisuus. Hallituksen päättämä perusopetuksen uusi tuntijako ei kuitenkaan lisää esimerkiksi kotitalouden opetusta, vaikka kotitaloustunneilta nuoret saavat tärkeitä oppeja arkeen. Kotitalous on myös perinteisesti oppilaiden keskuudessa hyvin suosittu aine ja epäselväksi jääkin onko hallitus kuullut riittävästi oppilaiden näkemyksiä tuntijaosta päättäessään.

Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Ritva Elomaa, Kimmo Kivelä ja Mika Niikko kiittelevät liikunnan tuntimäärän lisäämistä, mutta ehdottavat, että perusopetuksessa varattaisiin lisää tunteja arjen hallintataitojen oppimiseksi. Kotitaloustunteja voisi harkita tarjottavan jo ennen 7. luokkaa, sillä arjen taitoja voi hyvin harjoitella aiemminkin.

– Kaikki lapset eivät saa yhtä hyviä eväitä elämään ja koulu onkin yksi tärkeimmistä paikoista, joissa arkirutiineja ja terveellisiä elämäntapoja voidaan oppia, toteaa Elomaa. Kotitalouden ja terveystiedon tunneilta tietoja voi kulkea oppilaiden mukana kotiinkin, arvelee Elomaa.

Sivistysvaliokunnan jäsenet keskittyisivät toisen kotimaisen kielen aikaistamisen sijaan kielitaidon monipuolistamiseen. Kansainvälistyvässä maailmassa kielitaito on erittäin tärkeää ja pakkoruotsista luopumalla tehtäisiin tilaa muiden kielten opiskelulle.

–Kahden vieraan kielen opiskelu on aikamoinen urakka monelle koululaiselle ja pakkoruotsi poistamalla oppilaat saisivat mahdollisuuden valita heitä kiinnostavan kielen, tiivistää Elomaa.

Sivistysvaliokunnan jäsenet kritikoivat uskonnon opetuksen vähentämistä.

– Uskonnon opetuksen vähentäminen on arvokasvatuksen vähentämistä ja se heikentää merkittävästi opettajan mahdollisuuksia paneutua elämän kiperiin kysymyksiin yhdessä murrosikää lähestyvien oppilaiden kanssa, kiteyttää Niikko. Uskonnon opettamisessa on kyse arvovaikuttamisesta ja harvinaisesta tilaisuudesta keskustella elämän tärkeistä valinnoista yhdessä murrosikäisten kanssa, lisää Niikko.

– Uskontojen tunteminen on kulttuurisesti tärkeää, toteaa Kivelä. Myös kansainvälistyvä elämäntapa asettaa uskonnon opetuksen entistä tärkeämpään asemaan. Äärimmäiset näkemykset uskonnoissa eivät ole hyvästä ja niiden lietsomista voidaan estää oman uskonnon tuntemusta lisäämällä, jatkaa Kivelä.

Lisätietoja:

Ritva Elomaa
puh. (09) 432 3022

Kimmo Kivelä
puh. (09) 432 3075

Mika Niikko
puh. (09) 432 3129