AJANKOHTAISTA
Jussi Niinistö: Enemmän tietoa aseettomasta palveluksesta
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Niinistö (ps) toivoo, että kutsuntaikäiset nuoret miehet saisivat nykyistä paremmin tietoa aseettoman varusmiespalveluksen mahdollisuudesta. Erityisen tärkeää tämä on niille nuorille, jotka aprikoivat varusmiespalveluksen ja siviilipalveluksen välillä. Hän jätti asiasta tänään kirjallisen kysymyksen.

Aseeton palvelus on Niinistön mielestä syyttä suotta jäänyt julkisuudessa siviilipalveluksen varjoon. Yhtenä syynä tähän on se, että Puolustusvoimat ei tätä nykyä juurikaan markkinoi aseetonta palvelusta vaihtoehtona. Aseettoman varusmiespalveluksen on viime vuosina suorittanut kuutisenkymmentä miestä vuodessa.

Niinistö korostaa, että aseetontakin palvelusta on tarkasteltava maanpuolustuksen ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. On tärkeää, että kaikilla suomalaisilla on vakaumuksestaan riippumatta olemassa mahdollisuus ja tietoa tästä mahdollisuudesta osallistua isänmaan puolustamiseen, joko aseen kanssa tai ilman.

Alla kysymys kokonaisuudessaan. Puolustusministerin on vastattava siihen kolmen viikon kuluessa.

 

Lisätietoja:

Jussi Niinistö, p. 050 5767 239

www.jussiniinisto.fi

 


KIRJALLINEN KYSYMYS

Tietoisuuden lisääminen aseettomasta palveluksesta


Eduskunnan puhemiehelle

Suomen lain mukaan jokainen mies on asevelvollinen, poikkeuksen tosin muodostavat ahvenanmaalaiset ja Jehovan todistajat. Asevelvollisuuteen kuuluu varusmiespalvelus tai siviilipalvelus.

Asevelvollinen, jonka vakaumus estää häntä suorittamasta varusmiespalvelustaan aseellisessa palveluksessa, voi hakea aseettomaan palvelukseen. Aseettoman palveluksen valinneet miehet koulutetaan muiden varusmiesten mukana Puolustusvoimissa, mutta heille ei anneta taistelukoulutusta. 

Pääesikunnan mukaan viime vuosina varusmiespalveluksen on suorittanut aseettomana kuutisenkymmentä miestä vuodessa. Menneisiin vuosikymmeniin verrattuna suosio on ollut hiipumaan päin. Perinteisesti aseettomana palvelevien joukossa on ollut runsaasti uskonnollisista syistä valinnan tehneitä miehiä.

Aseeton palvelus on syyttä suotta jäänyt julkisuudessa siviilipalveluksen varjoon. Osaltaan syyllinen on Puolustusvoimat, joka tätä nykyä suhtautuu jokseenkin nihkeästi aseettomaan palvelukseen. Toisin kuin aiemmin, sitä ei juurikaan markkinoida vaihtoehtona. Esimerkiksi Puolustusvoimien internetsivujen tuleville varusmiehille suunnatusta osiosta löytyy aseettomasta palveluksesta tietoa vain yhden tekstikappaleen verran. Sama lyhyt tekstipätkä on myös Varusmies 2012 -oppaassa.

Syyt matalan tiedotusprofiilin pitämiseen ovat mahdollisesti taloudelliset, vaikka aseetontakin palvelusta on tarkasteltava maanpuolustuksen ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Varusmiespalvelus muun muassa ehkäisee syrjäytymistä, sillä se antaa nuorelle sekä fyysisiä että henkisiä valmiuksia paitsi pahimman varalle myös arkielämään: palvelus auttaa varusmiehiä itsenäistymään ja totuttaa heidät arjessa ja työelämässä tärkeisiin taitoihin, kuten aikaisiin herätyksiin, ohjattuihin aikatauluihin, esimiehen kanssa toimimiseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

On tärkeää, että kaikilla suomalaisilla on vakaumuksestaan riippumatta olemassa mahdollisuus ja tietoa tästä mahdollisuudesta osallistua isänmaan puolustamiseen, joko aseen kanssa tai ilman. Lääkintä-, huolto- ja kuljetustehtävät, joihin aseettoman palveluksen suorittajat muun muassa sijoittuvat, ovat nekin tärkeitä kriisiaikana, jolloin pieni kansakunta joutuu ponnistamaan käyttöön kaikki voimavaransa. Suomen armeija tarvitsee mittavan reservin hyvin koulutettuja reserviläisiä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tietoisuus aseettoman palveluksen mahdollisuudesta lisääntyy niiden nuorten miesten keskuudessa, jotka aprikoivat varusmiespalveluksen ja siviilipalveluksen välillä?

 

Jussi Niinistö /ps

Julkaistu 12.09.2012 klo 13:33