Perussuomalaisten mielestä valtiontalouden kehykset vuosille 2010-2013 on alimitoitettu meneillä olevaan vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen nähden. Kehyksien painopistettä pitäisi siirtää hyväosaisuuden edistämisestä köyhyyden torjumiseen. Nykyisistä kehyksistä ei löydy riittäviä toimenpiteitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten elintason ja elämänlaadun parantamiseksi. Mutta väliäkös sillä kunhan vain porvareilla menee lujaa.

Perussuomalaiset ovat varoittaneet vuodesta toiseen optiohuijareista ja pörssipelureista sekä heidän toimiensa seurauksista. Sillä niinhän siinä sitten taas kävi; uusjuppien ja kasinopelureiden tuhlauspeli pörssin ja optioiden maailmassa loppui kuin seinään laman yllättäessä heidät housut kintuissa. Tällä kertaa maailmanlaajuisen laman laukaisivat amerikkalaiset pörssipelurit ja roskapankkihuijarit. Ja taas kerran tämän kasinopelin maksumiehinä ovat tavalliset veronmaksajat myös Suomessa.

Kansa maksaa

Hallitus päätti aloittaa valtion- ja kuntatalouden pelastamisen kansan syvistä riveistä korottamalla ensi alkuun kiinteistöveron ala- ja ylärajoja, mutta tyhjästä on paha nyhjäistä. Sadat tuhannet suomalaiset ovat eläneet vuosia taloudellisesti veitsenterällä. Tämä korotus ei Perussuomalaisten mielestä tuo toivottua tulosta, sillä yhä useampi joutuukin osin tämän päätöksen seurauksena turvautumaan yhteiskunnan taloudelliseen tukeen tai myymään mökkinsä selvitäkseen kohonneista kustannuksistaan.

Valtion ja kuntien taloudellista tilannetta ei myöskään helpota maahanmuuttoviraston henkilöstöön vasta vuonna 2010 esitetty 40 määräaikaisen työntekijän lisäys. Se on aivan liian pieni, jotta turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyjonot saadaan purettua nopeasti. Tähän asiaan tuleekin seuraavassa lisäbudjetissa puuttua voimaperäisesti, ennen kuin tilanne räjähtää käsiin. Nythän vain kasvatetaan veronmaksajien kustannuksia kun turvapaikanhakijoiden ja ankkurilasten jonot pitenevät entisestään.

Hallitus päätti myös poistaa yrityksiä rasittavan kela-maksun, joka jätti valtiontalouteen lähes miljardin euron ammottavan mustan aukon. Koska päätöstä ei voida perua, on päätetty korottaa ympäristö- ja energiaveroja. Ja keihin tämä korotus kohdistuu? Juuri yrityksiin. Näin suurteollisuus, kuten esimerkiksi metsäteollisuus, saa entistä paremman syyn pakata laukkunsa ja muuttaa ulkomaille, jättäen taas tuhannet suomalaiset ilman työtä.

Perusväylänpitoon panostaminen on panostusta tulevaisuuteen

Perusväylänpitoon käytetään tänä vuonna lähes 977 miljoonaa euroa elvytystoimenpiteiden myötä. Kuitenkin jo ensi vuonna perusväylänpitoon on käytettävissä vain 883 miljoonaa euroa, eli vähennystä tähän vuoteen on 94 miljoonaa euroa. Koko neljän vuoden kehyskaudella on luvassa ainoastaan 12,2 miljoonan euron korotus. Onkin pakko kysyä, mikä hämäysoperaatio hallituksen viisasten kerholla tässä nyt on oikein menossa? Perusväylästön kunnostaminen vaikka lainarahalla olisi Perussuomalaisten mielestä panostus tulevaisuuteen, sillä nuoremmat sukupolvet jotka joutuvat maksamaan velat, saisivat silloin nauttia paremmasta alempiasteisesta tieverkosta.

Suomen talous sukeltaa alaspäin ja sen seurauksena nousee työttömyys käsi kädessä kansalaisten köyhyyden kanssa, vaikka edellisestäkään lamasta ei ole vielä täysin toivuttu. Suomeen onkin syntynyt Vanhasen toisen hallituskauden ensimmäisen puoliskon aikana uusi elintasoryhmä eli kurjalisto hyvin toimeentulevien, keskituloisten ja köyhien alapuolelle. Hallituksen toimenpiteet ovat olleet täysin riittämättömiä kansallisen hädän suuruuteen nähden.

Meidän tulee toimia kansakuntana sen puolesta, että laajennamme omaa osaamistamme ja kehitämme muun muassa uusia energiamuotoja tuotekehityksen keinoin. Metsäteollisuus on varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun ei ajoissa panosteta tuotekehitykseen vaan luotetaan vanhanajan jalostukseen.

Voimakkaalla tuotekehittelyllä vahvistamme ja varmistamme myös tulevaisuudessa suomalaisten pärjäämisen kiristyvillä maailmanmarkkinoilla, mikä takaa työtä suomalaisille. Perussuomalaiset vaativatkin hallitukselta jo tämän kevään kuluessa 400 miljoonan euron lisäbudjettia työllisyyteen ja tuotekehitykseen.

Hallituksen esittämillä kehyksillä ei lamaa pystytä torjumaan. Toivottavasti valtiovarainvaliokunnassa esitykseen saadaan järkeviä parannuksia.

--

Lisätietoja:
Kansanedustaja Pentti Oinonen
puh: 050-512 2472
pentti.oinonen@eduskunta.fi