EU:n seurantaraportti tulee uskoakseni olemaan riittävän ympäripyöreä ja mitäänsanomaton, jotta keskusteluyhteys maan kanssa pystytään säilyttämään. Georgian sodan alettua tehty tuomitseva päätös todettiin pian virheelliseksi toimenpiteeksi keskusteluyhteyden katkettua. Tiistaina 2.10. EU:ssa äänestetään siitä, miten tulevaan raporttiin on suhtauduttava.
Laki on hyvä mutta käytäntö vaihtelee
Venäjä on kehittynyt meidän näkökulmastamme myös myönteiseen suuntaan. Äänikynnys ehdokkaaksi asettumiselle presidentinvaaleissa on satatuhatta kannattajakorttia entisen miljoonan sijasta. Lainsäädäntö on kehittynyt parempaan suuntaan, joka takaa paremman suunnan myös demokratian ja ihmisoikeusasioiden kehittymiselle.
Toinen asia on tietenkin se, miten lakia tulkitaan. Laissa ei ole ongelmaa, kysymys on sen toimeenpanosta. Ihmisoikeusperusteet vaihtelevat ns. demokraattisissakin maissa melkoisesti. Venäjän ongelma on poliittisessa järjestelmässä, ei lainsäädännössä. Ennen Neuvostoliiton romahtamista Venäjällä ei voinut omistaa yksityisesti eikä ollut uskonnon eikä maanomistuksen vapautta. Nykyisin tämä on mahdollista, joka on mielestäni hyvä asia.
Ihmiset oikeuden eteen kuin eläimet häkeissä
Venäjällä vankien määrä on valtava. Ihmiset tuodaan oikeuteen häkeissä kuin eläimet. Muutamat poliittiset vangit ovat ylittäneet uutiskynnyksen länsimaissa, mutta niiden satojentuhansien vankien kohtalosta ei keskustella, jotka eivät ole mediaseksikkäitä.
EU:n säädösten mukaan Venäjän ihmisoikeus- ja demokratiatilanteesta pitäisi tehdä seurantaraportti kahden vuoden välein. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan edellisestä raportista on vierähtänyt jo seitsemän vuotta. Tämäkin sanoo jo jotain siitä, kumpi keskustelussa on niskan päällä, EU vai Venäjä.
Asioihin vaikuttaminen maan ulkopuolelta on hyvin vaikeaa, sillä maassa on vain vähän ulkomaalaisten kustantamia pieniä lehtiä. Suuret uutiskanavat ovat hallinnon valvonnassa. Netti on suhteellisen vapaa, ja sitä oppositio ja toisinajattelijat käyttävätkin saattaakseen mielipiteensä maailman tietoisuuteen.
Suurvalta vie ja EU vikisee
Keskustelu maan johdon kanssa on tuskallisen hidasta, mutta se on ainoa keino vaikuttaa asioihin ulkoapäin. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että Venäjä on todellinen suurvalta, jota ei voida käskyttää. Venäjä määrää ja johtaa keskustelua, halusimmepa me sitä EU:n tasolla tai emme. Poliittinen retoriikka on hyvin lähellä länsimaiden harjoittamaa retoriikkaa, mutta käytäntö on kuitenkin valitettavasti aivan toisenlainen.
Sitoumusten kunnioittamiseen ja demokraattisempia vaaleja kohti siirtymiseen tähtäävässä päämäärässä ihmisoikeusasiat ovat tärkeitä. Samoin tasavertaisuuden edistäminen ja poliittisen vangin määritelmä ovat keskeisiä kysymyksiä tulevassa kokouksessa.
Italia saa kokouksessa esitellä Venäjän ihmisoikeudet ja ulkopolitiikan. Johtaako tämä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden palauttamiseen verotuksen keinoin ja finassikikkailun vähentymiseen? Jää nähtäväksi, miten kokous onnistuu.
Kalastusalusten antennit ovat vaihtuneet suoraan toimintaan Itämeren kaasuputken vartioinnissa. Satatuhatta mielenosoittajaa Venäjän kaduilla viime presidentinvaalien jälkeen enteilee kuitenkin kansalaisten heränneen vaatimaan demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista omassa kotimaassaan.