Seinäjoen puoluekokous 16.-17.5.2009 oli historiallinen tapahtuma monessakin mielessä. Osanottajamäärä oli ennätyssuuri – läsnäolijoita oli lähemmäs kuusisataa. Tiedotusvälineiden edustajia oli paikalla sankoin joukoin ja tapahtuma sai julkisuuttakin enemmän kuin mihin on totuttu. Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Tapio Pihlaja oli tehnyt hyvää työtä järjestelyissä, sillä kaikesta huolimatta kokous sujui mallikkaasti ja kommelluksitta.

Puolueen kannatuksen kasvu näkyy myös siinä, että yksimielisyyden saavuttaminen ei ole enää niin helppoa kuin ennen ja valinnoista joudutaan yhä useammin äänestämään. Tämä on luonnollista ja kuuluu demokratiaan, mutta merkitsee samalla sitä, että kokoukset venyvät pitkälle iltaan.

Esimerkiksi lauantaina kokousta piti jatkaa iltakahdeksaan saakka, kolme tuntia pidempään kuin alun perin oli suunniteltu.

Timo Soinia ei haasteta

Timo Soinia ei sentään kukaan rohjennut käydä haastamaan, vaan puheenjohtaja valittiin yksimielisesti ja ilman soraääniä. Puheenjohtaja kiitti kokousväkeä nöyrästi luottamuksesta ja antoi erityisesti arvoa sille, että päätös oli yksimielinen.

Sen sijaan ensimmäisen varapuheenjohtajan paikasta jouduttiin jo äänestämään. Pentti Oinonen sai paljon kannatusta ja myötätuntoa siitä, että oli epäoikeudenmukaisesti joutunut suurten puolueiden ja mediaväen hampaisiin – koska kaikilla kansanedustajillamme on kotiasiat kunnossa eikä mitään luurankoja kaapeissa, joutuvat vanhat puolueet kyttäämään heidän jokaista sanaansa ja kääntämään ne nurinniskoin, tai vaikka keksimään lokaa heitettäväksi jos muu ei auta.

Kuitenkin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ehdotettiin useitakin nimiä. Näistä kannatusta saivat Pietari Jääskeläinen, Kike Elomaa sekä Vesa-Matti Saarakkala. Elomaa ja Saarakkala kuitenkin kieltäytyivät kunniasta. Äänestyksen jälkeen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Pentti Oinonen. Ääniä annettiin yhteensä 389, joista Pentti Oinonen sai 333, Pietari Jääskeläinen 47. Yhdeksän ääntä hylättiin.

Lisää äänestyksiä

Myös toisen varapuheenjohtajan paikasta jouduttiin äänestämään. Auli Kangasmäen lisäksi kannatusta saivat Pirkko Mattila ja Kike Elomaa, joka jälleen kieltäytyi kunniasta kiitollisena ja lähes järkyttyneenä näin suuresta kannatuksesta. Toisessa äänestyksessä ääniä annettiin 383, Auli Kangasmäelle 329 ja Pirkko Mattilalle 145. Yhdeksän ääntä hylättiin.

Vaikka ensin näytti hetken siltä, että kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittaisiin yksimielisesti Vesa-Matti Saarakkala, oli tästäkin asiasta äänestettävä. Vesa-Matti Saarakkala valittiin äänin 270 Saarakkalalle, 104 Pirkko Mattilalle. Yhteensä ääniä annettiin 375, joista yksi hylättiin.

Puoluesihteerin paikallekin löytyi kilpailua, kun Ossi Sandvik sai haastajakseen Oulun piirin varapuheenjohtajan Aimo Remeksen Kärsämäeltä. Ääniä annettiin 345, joista Ossi Sandvik sai 236 ja Aimo Remes 104. Viisi ääntä hylättiin.

Puoluehallitukseen oli tungosta

Puoluehallitukseen valittiin lisäksi seitsemän muuta jäsentä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka valittiin puoluehallitukseen.

Muiksi jäseniksi ehdotettiin yhteensä 25 nimeä, joista kannatusta saivat Ari Jalonen, Marke Tuominen, Juho Eerola, Helena Ojennus, Alpo Ylitalo, Maria Lohela, Lasse Lehtinen, Reijo Hongisto, Teemu Lahtinen, Pirkko Mattila, Pietari Jääskeläinen, Rolf Sormo, Pentti Kettunen, Pekka Leskinen, Seppo Huhta, Jouni Viitanen, Osmo Kokko, Harri Kerijoki, Harri Lindell, Lauri Heikkilä ja Arto Välikangas.

Valituiksi tulivat Pirkko Mattila (113 ääntä), Lauri Heikkilä (87 ääntä), Reijo Hongisto (84 ääntä), Maria Lohela (76 ääntä), Seppo Huhta (68 ääntä) ja Osmo Kokko (62 ääntä).

Teksti: Mika Männistö
Kuva: Harri Lindell