Suomella ei ole omaa maaseutupolitiikkaa, on vain EU:n sanelupolitiikka. Mutta sitä saa mitä tilaa. Näin voidaan sanoa hallituksen viime vuosien torjuntavoittoja yhteen ynnätessä.

Maamme ei voi tuudittua ajatukseen, että Brysselin herrat tietävät paremmin miten Suomen maataloutta ja maaseutua pitää kehittää. Siksi onkin kummallista, että hallitus antaa brysseliläisten johtaman talonpojan tappolinjan jatkua. Samalla tapetaan suomalainen maaseutu. Se ei ole sellaista politiikkaa, jota Perussuomalaiset haluavat.

Ilman maaseutua ei ole Suomea. Maaseutu elättää kansamme, houkuttelee turisteja ja ylläpitää suomalaista kulttuuria. Jotta maaseutu eläisi, tarvitaan tasapainoinen kokonaisuus poliittisia toimia.

TOIMIVA LIIKENNEVERKKO

Tarvitaan toimiva liikenneverkko myös maaseudulle, siksi alempiasteiseen tiestöön on kiinnitettävä huomiota. Suomessa perustiestön on annettu viime vuosina tietoisesti rappeutua määrärahojen jatkuvalla alimitoituksella. Perussuomalaisten mielestä tällainen linjavalinta ei ole ainakaan suomalaisten etu.

Jotta ruokaa pystytään tuottamaan kohtuullisin kustannuksin, tarvitaan toimia jotta lannoitteiden ja siementen hinnat saadaan tolkulliselle tasolle. Lannoitetehtaan siirtyminen ulkomaiseen omistukseen oli vakava varoitus Suomen poliittiselle johdolle yksityistämisvimman seurauksista.

LUONNONMUKAINEN VILJELY

Perussuomalaisten mielestä maaseutupoliittisiin linjauksiin kuuluu myös luonnonmukainen viljely.

Geenimanipuloitu ruokatuotanto ei voi olla Suomen linjavalinta; meidän on itse voitava päättää ruokatuotannostamme ja sen puhtaudesta. Geenimanipulointiin sisältyy riskejä, joita me emme tunne. Toivottavasti ruoantuotantomme ja luontomme tunnetaan jatkossakin puhtaudestaan.

RUOAN HUOLTOVARMUUS

Maataloutemme tukipolitiikka on ollut tapetilla EU-jäsenyydestä lähtien. Jos etelän ja pohjoisen välinen tukiraja häivytetään, ei pohjoinen Suomi saa olla kärsijänä, kuten nykyisin on käynyt hallituksen vapaaehtoisten leikkausten takia. Brysselin patruunat eivät saa päättää puolestamme.

Kaiken kaikkiaan on syytä kysyä, liekö Suomessa koskaan nähty hallituksia joita kotimaisen ruoan huoltovarmuus kiinnostaisi vähempää kuin keskustavetoisia Vanhasen hallituksia.

ELÄMME METSISTÄ

Suomi elää metsistä, sanottiin ennen. Ja siitä me elämme yhä edelleen. Maaseutumme metsät ovat olleet luomassa Suomen hyvinvointia, ja näin tulee olemaan jatkossakin jos vain kehitämme metsäteollisuuttamme. 

Kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemeran merkitys Suomen metsien hyvinvoinnille on elintärkeä. Sen takia kemera-rahoitus on jatkuvasti taattava. Hyvin hoidettuna metsämme tuottavat hyvinvointia ja lämpöä, elämyksistä puhumattakaan.

UUSIUTUVAA ENERGIAA

Uusiutuva energia on maaseudun uusi tulevaisuus. Meillä riittää lääniä tuuli- ja aurinkovoimaloille. Metsät tuottavat haketta enemmän kuin pystymme hyödyntämään.

Puun rinnalla turve on kilpailukykyinen energiamuoto. Onkin käsittämätöntä, että rahtaamme ulkomailta laivalasteittain kivihiiltä sen sijaan, että käyttäisimme kotimaista turvetta. Mikähän mahtaa olla peruste hallituspuolue Vihreiden linjaan kivihiilen rahtauksen puolesta, turpeen hyödyntämistä vastaan?

KOKO SUOMI ASUTTUNA

Elävä maaseutu vaatii elämistä tukevaa politiikkaa. Perussuomalaisten mielestä Suomen on maaseutupolitiikassa lähdettävä siitä, että maamme pidetään kauttaaltaan asuttuna.

Tämän toteuttamiseksi tarvitaan toimivaa perustiestöä, terveyskeskuksia, kauppoja, kouluja ja ennen kaikkea työtä. Maanviljelys perheviljelmien muodossa, karja- ja metsätalous sekä turismi tuottavat hyvinvointia ja varmistavat koko maan asuttuna pitämisen. Ei EU:n suurtilamalli.

NUORISSA TULEVAISUUS

Maaseutupolitiikan kärki tulisi pitää erityisesti nuorissa. Maatalous on saatava houkuttelevaksi vaihtoehdoksi suomalaisen nuorison keskuudessa. Nuorten toimeentulo on taattava, sillä samalla taataan kotimainen huoltovarmuus.

JÄTEVESIDIREKTIIVI

Esimerkiksi valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelyyn liittyen on suomalaisen maaseudun tappamista edistävää politiikkaa.

Harvalla on varaa maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja siitä, että Brysselin byrokraatit ovat tyytyväisiä. Keski-Euroopassa tällainen on vielä kohtuukustannuksin järjestettävissä, mutta Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa kohtuuttomat, jätevesidirektiivien kaltaiset hulluudet pikemminkin haittaavat kuin edistävät maaseudun asuttuna pitämistä.

Ilman valtiovallan taloudellista tukea ei tätä asiaa voida hoitaa. Puheena olevan valtioneuvoston asetuksen käyttöönottoa on perusteltu muun muassa Itämeren saastumisella. Hyvät kollegat, voin vakuuttaa teille että Savosta ei valu Itämereen sitä ihteään yhtään lusikallista.

SUOMEN MAASEUTUPOLITIIKKAA

Lopuksi totean asian, jonka pitäisi olla itsestäänselvyys suomalaisille poliitikoille. Maaseutupolitiikkamme on oltava suunnattu Suomen maaseudun asukkaille, ei Brysselin herroille.

--
Lisätietoja:
pentti.oinonen@eduskunta.fi
puh. 050-512 2472