Globaalista finanssikriisistä liikkeelle lähtenyt taloudellinen taantuma on ajanut Suomenkin talouden lamaan. Varsinkin viennin romahtaminen on aiheuttamassa synkempien ennusteiden toteutumisen ja työttömyys on räjähtämässä käsiin.

Kansantalouden sukeltaessa näinkin pahasti, on hallituksen lopetettava vitkastelu ja riittämättömien toimien kanssa puuhastelu ennen kuin käy niin, että sukeltajalla tulee pohja vastaan. En aio tässä uudestaan toistaa jo aiemmissa puheissa esiintuotuja synkkiä työttömyyslukuja. On täysin selvää, että työttömyystilanne on nyt erittäin huolestuttava.

Perussuomalaisilla on suuri huoli työttömyyden seurauksena muodostuvasta yhä kasvavasta syrjäytyneiden ihmisten joukosta.

Erityisesti nuorten työttömyys voi johtaa helposti vakavaan syrjäytymiseen, jolloin syrjäytynyt nuori ei enää ole koulutuksen tai työelämän piirissä, eikä näiden piiriin tahdo päästä myöhemminkään.

Henkilökohtaisen tragedian lisäksi, on selvää, että yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset tällaisesta kehityksestä ovat todella suuret. Kyllä erityisesti nuorille täytyy löytyä työskentely- tai opiskelupaikka pikaisesti työttömyyden ensikerran iskiessä - kaikki muut vaihtoehdot ovat liian kalliita syrjäytymisuhan alla olevalle sekä yhteiskunnalle!

Pelottavan syrjäytymiskehityksen estämiseksi tulee mieleen myös 80-luvun puolivälin työllisyyslain ajatukset yhteiskunnalle asetettavista työllistämis- ja koulutusvelvoitteista. Nuorten lisäksi myös vajaakuntoisten henkilöiden tilanne rajusti kasvavan työttömyyden aikana voi kääntyä todella heikoksi, jos hallitus ei toimillaan tue näiden heikommassa asemassa olevien ihmisten työllistymistä.

Nuorten työttömyyden kasvusta on myös vakavia seurauksia mielenterveydenkin kannalta. Tämän on tuonut julkisuudessa esille mm. vanha ystäväni, Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri.

Ilman työtä nuorelta jää mahdollisuus oppia konkreettisesti - kouriintuntuvasti - se mitä tarkoittaa pitkäjännitteisyys, motivaatio ja tavoitteiden saavuttaminen. Myös sosiaalipsykologisten taitojen oppiminen, toisiin tutustuminen oikean yhteistyön kautta kärsii. Tärkeätä on aikuisuuden alkuaikoina myös se, että saa oppia vanhemmalta ja kokeneemmalta työhön liittyviä taitoja ja saloja. Tätä kautta voi oppia myös oikeanlaisen kunnioituksen ja nöyryyden merkityksen.

Sitä paitsi oman rahan käyttö itse ansaitun työn tuloksena opettaa erottamaan todelliset päämäärät kaikenmaailman kotkotuksista ja houkutuksista. Ihminen itsenäistyy nimenomaan työtä tekemällä. Työstä jos mistä nuori, kuten ihminen yleensäkin, saa sitä oikeata potkua - tai suomeksi "työntöä ja puskua" - kohti tulevaisuutta.

Nuorten työttömyyden osalta on nostettava esiin myös vastavalmistuneiden vaikeudet löytää työpaikkoja. Kyllä hallituksen täytyy löytää keinoja siihen, ettei Suomessa tarvitse valmistua kortistoon. Monien kohdalla myös itse valmistumiselle kasautuu esteitä, kun harjoittelupaikkoja ei työnantajilta opiskelijoille tahdo löytyä. Lisäpanostuksia harjoittelu- ja työpaikkojen turvaamiseksi valmistuville opiskelijoille kaivataan hallitukselta pikaisesti.

Kun on selvää, että kasvava työttömyys Suomessa johtuu talouden lamasta, niin tällöin se mitä hallitukselta voidaan odottaa, on työllisyyttä tukevia elvytystoimia. Perussuomalaisten mielestä hallitus ei ole näissä toimissaan riittävän hyvin onnistunut.

Rikkaille suunnattujen veroalennusten sijaan elvytystä olisi tullut kohdistaa toisin. Työllistämistä paremmin edistäviä elvytyskeinoja kyllä löytyy. Perustienpito on ollut retuperällä jo kauan. Panostamalla nyt näihin tiehankkeisiin, jotka kuitenkin on joskus tehtävä, jos tässä maassa halutaan vielä autoilla liikkua ja tavaroita kuljettaa, voitaisiin varmasti luoda ja säilyttää työpaikkoja. Myös homekoulujen ja muiden korjausta vaativien julkisten rakennusten korjausinvestoinnit on tehtävä nyt. Rakennusalallahan työttömyys on kasvanut erityisen voimakkaasti.

Myös metsänhoidon tukemisella voitaisiin työllisyyttä edistää. Kemera-rahat ovat jälleen kerran loppuneet, ja juuri nyt olisi työttömiä metsänhoitotöihin käytettävissä ja nousukauden toivottavasti joskus koittaessa olisi teollisuuden tarpeisiin puuta metsistämme saatavissa.

Perussuomalaiset eivät myöskään pidä järkevänä sitä, että tällaisen laman aikana ja työttömyyden kasvaessa suosittaisiin työperäistä maahanmuuttoa. Eikö nyt olisi tarpeen ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin oman maan työttömien aseman parantamiseksi?

On selvää, ettei nykyisen kaltaisessa taloudellisessa tilanteessa voida kokonaan estää työttömyyden kasvua. Kuinka paljon työttömyys sitten kasvaa, niin siihen hallituksella on vaikutusmahdollisuuksia. Ja ennen kaikkea hallituksella on tahtoessaan mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä näille työttömäksi joutuneille ja lomautetuiksi tulleille ihmisille tapahtuu. Tähän mennessä hallituksen näytöt ovat suorastaan surkeat.

TE-keskukset ovat paikkoja, joissa tarjotaan esimerkiksi työvoimakoulutusta, jonka nimenomainen tarkoitus on parantaa koulutukseen osallistujien mahdollisuuksia pysyä työmarkkinoilla tai päästä sinne takaisin. Näiden TE-keskusten toimintaresurssit olivat jäämässä pahasti jälkeen kasvavan työttömyyden tarpeista, kunnes hallitus oli valmis hieman parantamaan tilannetta, kun oppositiopuolueet herättelivät sitä toimiin tällä välikysymyksellä. Tosin tässäkin vastaantulossa oli kyse vain rahojen siirtelemisestä taskusta toiseen ilman todellista uutta panostusta.

Perussuomalaisten mielestä hallituksen tulee osoittaa määrärahat työttömyyden syöksykierteen pysäyttämiseksi nyt - ei vasta syksyllä, jolloin voi olla monen työttömän ja koulutuspaikkaa vailla olevan kannalta liian myöhäistä.

--
Lisätietoja:
pertti.virtanen@eduskunta.fi
puh. 09- 432 3111