Valtioneuvoston selonteko Itämeren haasteista ja Itämeri-politiikasta on perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä ajankohtainen ja aiheellinen. Kotoinen Itämeremme on yksi maailman saastuneimmista merialueista, ja sen pelastamiseksi vaaditaan pikaisia toimenpiteitä.

Itämeren vakavin ongelma on rehevöityminen, joka on suurelta osin seurausta ihmisen aiheuttamasta ulkoisesta ravinnekuormituksesta. Rehevöityminen vaikuttaa Itämeren ekosysteemiin voimakkaasti; merenpohjan hapettomista syvänteistä on jo elämä kadonnut, ja rihmalevien lisääntymisen vuoksi rantavedet ovat sameita ja limaisia.

RANNIKKOVESIEMME KUNTO

Itämeren pahoinvoinnista kärsimme myös me ihmiset. Kesäisin myrkylliset sinilevälautat valtaavat meren pintaa ja estävät uimisen, ja rehevöitymisen seurauksena kalastajien toimeentulo heikkenee, kun arvokkaat kalat vähenevät ja roskakalat lisääntyvät.

Ravinteita tulee Itämereen mm. teollisuuslaitoksista, jätevedenpuhdistamoista, Saaristomeren kalankasvattamoista sekä maa- ja metsätaloudesta. Suomi on Itämeren maista toiseksi pahin kuormittaja fosforin ja kolmanneksi pahin kuormittaja typen osalta, ja omalla kuormituksellamme on suuri merkitys erityisesti rannikkovesiemme kuntoon.

TAVALLISTEN IHMISTEN EHDOILLA

Maatalouden ja haja-asutuksen kuormituksen vähentäminen on tärkeä, mutta haastava tavoite. Perussuomalaiset muistuttavat, että tähän tavoitteeseen pyrittäessä on edettävä tavallisten ihmisten ehdoilla - suomalaiset pienviljelijät ja syrjäseutujen asukkaat eivät saa joutua liian ahtaalle tiukentuvien ympäristösäännösten vuoksi.

Valtioneuvoston selonteossa mainitut toimenpiteet maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi ovat pääosin kannatettavia. Lannoituksen säätäminen kasvien tarpeita vastaavaksi, peltojen muokkauksen vähentäminen sekä suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen lisääminen edistävät vesiensuojelun tavoitteiden toteutumista.

On tärkeää, että käytäntöjä kestävän maatalouden harjoittamiseen pyritään kehittämään yhteistyössä viljelijöiden kanssa, ja viljelijöille vesiensuojelullisesti tehokkaista toimenpiteistä maksettavien korvausten tulee olla riittäviä.

EI KOHTUUTTOMIA VELVOITTEITA KOTITALOUKSILLE

Valtioneuvoston selonteon mukaan Suomessa on Itämeren valuma-alueella taajamien ulkopuolella yli 200 000 vakituisessa asuinkäytössä olevaa kiinteistöä, joissa arvioidaan tarvittavan jätevesien käsittelyn tehostamista, jotta haja-asutuksen talousvesien käsittelystä annetun asetuksen edellytykset täyttyvät. Asutusalueiden typpi- ja fosforikuormituksen vähentäminen on toki tärkeää, mutta Perussuomalaisten mielestä siihen pyrittäessä ei haja-asutusalueiden pienille kotitalouksille kuitenkaan saa asettaa kohtuuttomia velvoitteita.

Jätevedenpuhdistuslaitteet tulevat monille talouksille erittäin kalliiksi suhteessa niistä koituviin hyötyihin, ja voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko järkeä vaatia mökin mummolta tai vaarilta tällaisia investointeja, kun samaan aikaan naapurin peltoa saa vapaasti lannoittaa. Tällaisten yhden tai kahden hengen talouksien jätevesien ympäristölle aiheuttama kuormitus on siinä määrin pientä, että kuntien tulisi kohtuuden nimissä vähintäänkin myöntää lykkäystä talousjätevedenpuhdistuslaitteiden hankkimiseen.

KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ TARVITAAN

Rehevöitymisen ohella ympäristömyrkyt muodostavat vakavan ongelman sekä Itämeren että Itämeren alueen ihmisten hyvinvoinnille. Suurten myrkkypitoisuuksien vuoksi eräiden Itämeren kalalajien syömiselle on jo jouduttu asettamaan rajoituksia; etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta peräisin olevaa pyydettyä lohta ja silakkaa syömällä voi altistua haitallisille määrille dioksiineja ja PCB-yhdisteitä.

Kuten valtioneuvoston selonteossa todetaan, ei vaarallisten aineiden torjuminen ole mahdollista ilman kansainvälistä yhteistyötä ja EU-tason sääntelyä. Suomi pystyy tehokkaasti valvomaan vain omalla alueellaan tapahtuvien ympäristömyrkkyjen käsittelyä. 

Itämeren ja erityisesti Suomenlahden meriliikenne on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kaikissa niissä kansainvälisissä yhteyksissä, joissa voidaan edistää Suomen tärkeitä meriturvallisuusasioita, hallituksen tulisikin painottaa Itämeren erityisolosuhteita.

ÖLJYONNETTOMUUKSIEN RISKI KASVANUT

Valtioneuvoston selonteon mukaan matkustajaliikenteen ohella erityisen voimakkaasti ovat lisääntyneet öljy- ja kemikaalikuljetukset. Itämerellä liikkuu vuosittain jopa yli 140 miljoonaa tonnia öljyä, ja määrä kasvaa nopeasti. Samalla kasvaa myös öljyonnettomuuksien ja niistä aiheutuvien vakavien ympäristövahinkojen riski. Olisikin tärkeää, että Itämeren rantavaltioiden öljynpoistokalusto saataisiin lisääntyneiden öljykuljetusten vaatimalle tasolle.

Itämeren suojelu on kaikkien rannikkovaltioiden vastuulla. Suomi ei yksin pysty ratkaisemaan Itämeren ongelmia, vaan tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja vahvaa poliittista sitoutumista eri maiden välillä. EU:lla on tämän yhteistyön edistämisessä tärkeä rooli.

Merkittävä osa Itämereen tulevasta kuormituksesta on peräisin Itämeren valuma-alueella olevista maista, kuten Valko-Venäjältä ja Ukrainasta, eikä unohtaa sovi myöskään Venäjän vaikutusta Suomenlahden tilaan.

TULEVIEN SUKUPOLVIEN PUOLESTA

Itämeren tilan koheneminen ei tapahdu yhdessä yössä. Ongelmat, jotka ovat syntyneet pitkien aikojen saatossa, vaativat aikaa myös korjaantuakseen.

Toimenpiteisiin on kuitenkin ryhdyttävä välittömästi, jotta tuloksia on ylipäätään mahdollista saavuttaa. Nyt tehtävistä investoinneista hyötyvät tulevat sukupolvet.

--
Lisätietoja:
pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi
puh. 050-512 2788