"Satoja Finnairin työntekijöitä uhkaa lomautus tai irtisanominen."

"Rautaruukki vähentää Suomessa yhteensä noin 460 työntekijää ja lomauttaa noin 3 200."

"Metsäteollisuudesta voi kadota kymmeniätuhansia työpaikkoja."

Tällaisia otsikoita olemme saaneet koko kuluvan vuoden lukea lehdistä. On siis täysin selvää, että Suomi on ajautunut taloudelliseen lamaan, joka kasvattaa työttömyyttä rajulla vauhdilla.

ELVYTYSTOIMET ALIMITOITETTUJA

Tämän laman seurauksena myös hallituksen ennustama bkt:n lasku on ylittymässä hälyttävästi. Eilenhän puhuttiin jo miinus kuudesta prosentista. Lopputuloksena on se, että hallituksen elvytystoimet, jos niitä edes vakavissaan voi sellaisiksi kutsua, ovat jäämässä alimitoitetuiksi.

Perussuomalaisten mielestä hallituksen mainostama elvytys on myös painottunut aivan liikaa verohelpotuksiin, jotka on vielä toteutettu parempiosaisia suosivasti.

Käsittämätöntä on se, ettei hallitus antanut nyt kevätkaudella elvyttävää lisäbudjettia, jolla olisi pystytty käynnistämään jo kesällä järkeviä työllistäviä kohteita. Sillä on muistettava, että ennen töiden alkua kohteet on pääosin kilpailutettava.

IHMISET PELASTETTAVA TYÖTTÖMYYDELTÄ

Meidän pitäisi kuitenkin huomioida se, että kaikkien näiden kasvavien työttömyysprosenttien sekä irtisanomis- ja lomautusilmoitusten takana on tavallisia suomalaisia ihmisiä. Jos hallitus ei voi pelastaa näitä ihmisiä maailmantalouden tilanteen aiheuttamalta työttömyydeltä, niin se halutessaan pystyisi, tai ainakin sen pitäisi pystyä, auttamaan työttömäksi jääviä ja lomautettuja tällaisten vaikeiden aikojen yli.

Eräs asiantuntijahan totesi, että kun ihmiset ovat töissä, he eivät jouda ryyppäämään, eivätkä syrjäydy tai sairastu mielenterveysongelmiin. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että köyhyysrajan alapuolella elävien kansalaisten määrä kasvaa kokoajan kiihtyvällä vauhdilla.

Hallituksen tulisi kaikissa taloustoimissaan nyt panostaa työllisyyteen. Kun ulkomaankauppa ei vedä, on ryhdyttävä ns. kotikutoisiin toimiin. Meillähän on suuri joukko erilaisia työllistäviä hankkeita, kunhan vain saataisiin rahoitus kuntoon.

Rakennusalan syöksyä voitaisiin helpottaa, kun lisävaroja osoitettaisiin esim. pääkaupunkiseudun vuokra-asuntorakentamiseen sekä homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten korjausrakentamiseen. Nyt aiheutetaan typerällä politiikalla yhteiskunnalle suuria ja arvaamattomia menoja pitkällä tähtäimellä.

LISÄRAHOITUSTA PERUSINFRAAN

Perusväylänpidon rahoitusta lisäämällä saataisiin tehtyä järkeviä töitä, jotka on kuitenkin tehtävä jossain vaiheessa, jos maa halutaan pitää kauttaaltaan asuttuna. Lisärahoitus perusinfraan myös hidastaisi paljon puhuttua ilmastonmuutosta.

Omat ongelmansa aiheuttavat monille yrityksille ja kunnillekin se tosiasia, että viime aikoina markkinakorko ja ns. marginaali ovat jopa vaihtaneet paikkaa. Jos ja kun korot alkavat nousta ja lainamarginaalit pysyisivät nykyisellään, niin moni velallinen on tulevaisuudessa tosipaikan edessä yrittäessään selvitä velvoitteistaan.

MUUTEN EDESSÄ OMAISUUDEN UUSJAKO?

Mikäli työllisyysastetta ei saada nostettua, voi maassamme olla edessä uusi konkurssien ja pakkohuutokauppojen vyöry, jonka kautta jälleen kerran on edessä omaisuuden uusjako.

Valtiovallan tulisikin nyt aikaistaa laajasti niitä kohteita, joita on valmiiksi suunnitelmissa tuleville vuosille, vaikka sitten velkarahalla. Tulevat veronmaksajatkin olisivat varmasti tyytyväisempiä, kun maksun aikana pystyvät tiedostamaan mihin järkeviin hankkeisiin velkarahat on käytetty.

Nyt kaivataan vallitseviin olosuhteisiin mitoitettuja, tulevaisuutta tukevia ja työllistäviä investointeja, eikä seisomista ns. tumput suorassa muistelemassa, että mistähän ne puolueen vaalirahat oikein tulivatkaan!

--

Lisätietoja:
puh. (09) 432 3186
raimo.vistbacka@eduskunta.fi