Suomen kansainvälistä ihmisoikeuspolitiikkaa linjataan nyt käsiteltävänä olevassa selonteossa neljättä kertaa. Perussuomalaisten mielestä on positiivista, että selonteossa on ensimmäistä kertaa mukana myös katsaus Suomen omaan ihmisoikeustilanteeseen.
Keskeisimmät kotimaiset ihmisoikeushaasteemme liittyvät selonteossakin mainittuun sukupuolten väliseen epätasa-arvoon sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan.
TYÖ JA PERHE
Naiset joutuvat työmarkkinoilla kohtaamaan yleisesti syrjintää liittyen raskaaksi tulemiseen ja perhevapaiden pitämiseen. Työn ja perheen yhteensovittaminen ei ole nyky-Suomessa helppoa, vaikka isien osallistuminen lastenhoitoon onkin viime vuosina lisääntynyt.
Hallituksen kaavailema isyysloman pidennys kahdella viikolla on tervetullut edistysaskel, mutta se ei riitä korjaamaan vanhempainvapaiden epätasaisesta jakautumisesta naisten työurille aiheutuvia ongelmia.
NAISET JA LAPSET
Naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta on Suomessa merkittävä ongelma. Suuri osa tapauksista jää ilmoittamatta poliisille, eivätkä toisaalta kaikki poliisin tietoon tulleet tapaukset etene syyteharkintaan. Moni uhri pyrkii peittelemään ja salailemaan kokemaansa väkivaltaa viimeiseen saakka, ja tilanteeseen puuttuminen voi olla ulkopuolisille vaikeaa, sillä perheiden ongelmia pidetään usein yksityisasioina.
Yhteiskunnan velvollisuus on kuitenkin aina puuttua kaikkiin väkivaltatapauksiin. Perheiden sisällä tapahtuvasta väkivallasta kärsivät erityisesti lapset. Tutkimusten mukaan väkivallan näkeminen tai altistuminen väkivaltaiselle ilmapiirille vaikuttaa lapseen jopa yhtä paljon kuin henkilökohtainen väkivaltakokemus.
VANKIEN OLOT
Valtioneuvoston selonteossa todetaan Eurooppalaisen kidutuksen vastaisen komitean CPT:n kiinnittäneen Suomessa tekemillään tarkastuskäynneillä huomiota Helsingin vankilan paljuselleihin sekä vankien toiminta- ja ulkoilumahdollisuuksien puutteisiin poliisilaitoksilla.
On tietysti hyvä, että vankien oloista kannetaan huolta, mutta tässä yhteydessä haluaisin muistuttaa eräästä toisesta yhteiskuntamme ihmisryhmästä, jonka vessassakäynti- ja ulkoilumahdollisuuksissa olisi huomattavasti parantamisen varaa.
IKÄIHMISTEN OIKEUDET
Kyseessä ovat tietysti ikäihmiset, joiden hoidossa on jatkuvasti vakavia puutteita: liian monet vanhukset makaavat laitoksissa ylilääkittyinä ja sänkyihinsä sidottuina, eikä kiireisillä hoitajilla ole aikaa auttaa heitä rauhassa syömään tai pesulle, puhumattakaan ulos viemisestä. Moni vanhus elää vuosikausia neljän seinän vankina.
Viime aikoina taantuma on pahentanut tilannetta entisestään, kun hoitohenkilökuntaa on vähennetty, ja tulevaisuudessa vanhukset halutaan säästösyistä sulloa yhä suurempiin yksiköihin. Kustannustehokkuus on ajanut ihmisarvon ohitse.
Räikeitä esimerkkejä vanhusten epäinhimillisestä kohtelusta ovat tapaukset, joissa ikääntyneet puolisot on sijoitettu eri laitoksiin vastoin heidän omia toiveitaan.
ONKO HALLITUS VÄLINPITÄMÄTÖN?
Perussuomalaiset ihmettelevät, ettei valtioneuvoston selonteko käsittele juuri lainkaan vanhusten asemaa, vaikka siihen kiistatta olisi runsaasti aihetta. Onneksi eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut vanhusten hoidon tilaan ja pyytänyt sekä saanut lääninhallituksilta selvitykset vanhusten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta eri kunnissa.
Herää kysymys, onko hallitus täysin välinpitämätön vanhustenhoitoon liittyvien ongelmien suhteen?
HAASTEENA LAPSIKÖYHYYS
Kansainvälisistä ihmisoikeushaasteista yksi merkittävimmistä on lapsiköyhyys. Lapsiköyhyys on suurinta kehitysmaissa, mutta kuten selonteossa tuodaan esiin, on lasten suhteellinen köyhyys lisääntynyt huolestuttavasti myös OECD-maissa.
Lapsuutensa köyhyydessä eläneiden mahdollisuudet terveeseen elämään ja hyvinvointiin myös aikuisiällä ovat olennaisesti heikommat kuin heidän parempiosaisilla ikätovereillaan. Erityisesti kehitysmaiden köyhillä ja kouluttamattomilla lapsilla on suuri riski pudota yhteiskunnan ulkopuolelle ja joutua hyväksikäytetyiksi - esimerkiksi ihmiskaupan uhriksi joutuminen on monen kohtalo.
Yksilötason kärsimysten lisäksi köyhyyden vaikutukset ulottuvat koko ympäröivään yhteiskuntaan jakamalla kansaa kahtia ja synnyttämällä rikollisuutta, epävakautta sekä erilaisia turvallisuusuhkia.
IHMISKAUPPAA VASTAAN
On tärkeää, että Suomi osana kansainvälistä yhteisöä osallistuu aktiivisesti ihmiskaupan vastaiseen työhön. Ongelma on laaja ja koskettaa meitä myös kansallisesti.
Viime aikoina julkisuudessa on ollut tapauksia, joissa Suomeen työskentelemään tulleiden ulkomaalaisten ihmisoikeuksia on törkeästi poljettu. Esimerkkinä mainittakoon vantaalaisravintola, joka käytti pakistanilaisen työntekijänsä kielitaidottomuutta hyväkseen ja teetti tällä kuukausien ajan pitkiä työpäiviä ilman palkkaa. On myös ollut epäilyjä, että thaimaalaisten marjanpoimijoiden kohtelussa olisi ollut ihmiskaupalle tyypillisiä piirteitä.
Tällainen kehitys on huolestuttavaa, ja suomalaisten viranomaisten tulisi aktiivisesti ja oma-aloitteisesti puuttua näihin ongelmiin. Jos Suomeen otetaan ulkomailta työvoimaa, on heille maksettava suomalaisten työehtosopimusten mukaisia palkkoja.
JATKUVAA TYÖTÄIhmisoikeuksien parantaminen niin kansainvälisesti kuin kotimaassamme vaatii jatkuvaa työtä.
Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että selontekojen ja muiden selvitysten avulla tuodaan esille ihmisoikeuksiin liittyviä ongelmakohtia, mutta olennaisinta on kuitenkin löytää ratkaisut ja rahoitus epäkohtien korjaamiseksi.
--