Eläketurvakeskuksen laatiman selvityksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeri Hyssälä ilmoitti keskiviikkona 25.11.2009, ettei hän ota valmisteluun eläkekattoa.

Perussuomalaisten mielestä me tarvitsemme eläkekaton, sillä ylisuuriin työeläkkeisiin on saatava rajat. On kohtuutonta, että ikänsä nälkäpalkalla töitä tehneet saavat minimieläkkeen, kun sadan euron arvoista sikaria poltteleva johtaja saa jopa kymmenien tuhansien eurojen suuruista kuukausieläkettä.

Perussuomalaiset ihmettelevät SAK:n roolia eläkekaton vastustamisessa ja kysyvät onko demariaate vaihtunut bemariaatteeseen? Perussuomalaiset eivät voi tällaista kansalaisten eriarvoisuutta hyväksyä.

--

Lisätietoja:

Pentti Oinonen
puh. 050-512 2472

--

Puhe kokonaisuudessaan:

Perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 1. varapuheenjohtaja Pentti Oinonen puhe Suonenjoella 28.11.2009

Aloitan katsauksella päivänpolitiikasta. Vaalirahakohun nöyryyttämät kepulaiset ja kokoomuslaiset kulkevat eduskunnan käytävillä silmät tiukasti lattiassa ja korvat lurpallaan, että oikein sääliksi käy. Mutta sääli on sairautta, nytpähän saavat korjata vuosikausia kestäneiden rötöstelyidensä hedelmää.

Eläketurvakeskuksen laatiman selvityksen pohjalta keskustalainen sosiaali- ja terveysministeri Hyssälä ilmoitti, ettei hän ota valmisteluun eläkekattoa. Perussuomalaisten mielestä me tarvitsemme eläkekaton, sillä ylisuuriin työeläkkeisiin on saatava rajat. On kohtuutonta, että ikänsä liki nälkäpalkalla töitä tehneet saavat vain minimieläkkeen, kun sadan euron arvoista sikaria poltteleva johtaja saa jopa kymmenien tuhansien eurojen suuruista kuukausieläkettä.

Mainittakoot, että eläkekatto on olemassa monissa muissa EU-maissa, joissa tietyn rajan yli menevästä palkasta ei enää kerry eläkettä. Miksi tässä asiassa kepulaiset poikkeavat EU-linjasta? Miksi esimerkiksi SAK, jonka pitäisi ajaa työläisten etua, on lähtenyt puolustamaan johtajien hulppeita eläkkeitä? Demariaate on vaihtunut bemariaatteeseen. Perussuomalaiset eivät voi tällaista kansalaisten eriarvoisuutta hyväksyä.

Sosialidemokraattien taivallus tuskien kentillä jatkuu. Jutta Urpilainen on saanut kokea millaista on olla kannatuskäyrissä alaspäin menevän entisen suurpuolueen puheenjohtaja, jota eivät edes omat kannata. Ei auta Jutan lehdissä esittelemät verkkosukkahousut eikä sisar hento valkoisen imagon luonti. Punavihreys ei vetoa duunareihin, joita kiinnosta enemmän oma toimeentulo kuin reilun kaupan banaanit.

Köyhyys lisääntyy Suomessa ja eriarvoisuus kasvaa. Eläkkeet ovat vain yksi monista eriarvoisuuden kasvun kokeneista asioista. Esimerkiksi palkkaerot ovat kasvaneet, sillä palkkoihin tehdyt korotukset eivät lähtökohtaisesti tunne kuoppakorotuksia. Suomessa on yhä useampi palkansaaja joutunut tilanteeseen, jossa työstä saatava palkka ei riitä itsensä elämiseen, vaan sen lisäksi tarvitaan yhteiskunnan toimeentulotukea.

Torjuaksemme köyhyyttä, tulisi meidän kaikkien ponnistella sen eteen, että palkankorotustilanteissa suurta palkkaa saavat johtajat saavat itselleen selkeästi pienemmän prosenttikorotuksen kuin ne, jotka ansaitsevat vähemmän. Ehdotan, että seuraavan kahden yleiskorotuskierroksen yhteydessä pienipalkkaisille annetaan esimerkiksi kolmen prosentin palkankorotus ja firmassa sitä suurta palkkaa saava johtoporras tyytykööt yhteen. Tällä tavalla kavennettaisiin osaltaan tuloeroja.

Maaseutupitäjässä kun ollaan, puhutaan myös maaseutupolitiikkaa. Viime viikkojen kuumin puheenaihe maanviljelyn saralla on ollut lakiesitys geenimuunnellun viljelyn sallimisesta ja sen tulevaisuudesta Suomessa. Eduskunnan istuntosalissa on käyty tiukkaa keskustelua asiasta säädettävän lain käsittelyn yhteydessä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on yhtenä miehenä ja naisena geenimuuntelua vastaan. Keskusta sen sijaan kannattaa muuntelua.
Lakiesitys koskettaa luonnollisesti myös mansikoistaan kuulua Suonenjokea.

Eduskunnan saamassa lakiesityksessä ehdotetaan geenimuunnellun tärkkelysperunan viljelyn sallimista ja käytettäväksi 18 metrin suojaetäisyyttä naapurin viljelyksiin nähden. Omilla viljelyksillä tätä suojarajaa ei olisi lainkaan. Perussuomalaisten mielestä suojarajan tulisi olla enemmänkin kilometrejä kuin metrejä. Linnut, perhoset ja mehiläiset kuljettavat mukanaan siemeniä ja siitepölyä kauas geenipelloilta. Lyhyt muutaman metrin raja ei ole mistään kotoisin, jos todella halutaan suojella muuntelusta vapaita viljelyksiä.

Geenimuuntelun puolestapuhujat perustelevat muuntogeenisten lajien viljelyvapautta muun muassa paremmalla sään kestävyydellä sekä sillä, ettei viljoja tai marjoja kuten mansikoita tarvitse suojella tuholaismyrkyillä. Mitä haittaa geenimuuntelusta sitten voi olla? Kanadassa on saatu kokemuksia, joiden mukaan muuntogeeninen viljely ei pysy erillään muusta tuotannosta, vaan saastuttaa nopeasti koko maatalouden. Geenimuunteluvapaita siemeneriä ei Kanadassa enää saa ja geenimuunneltu rapsi leviää hallitsemattomasti rikkaruohona, johon ei tepsi mikään. Tällaisen kehityksen seurauksena perinteinen viljely saastuu ja loppuu. Kuluttajien vaihtoehdot vähenevät.

Sama voi olla edessä Suomessakin esimerkiksi mansikanviljelyn saralla. Saamme kestävämpiä mansikoita, mutta millä hinnalla? Miten käy Savon mansikkapitäjän Suonenjoen maineen, jos muuntogeenejä löytyy myös sieltä, mistä niitä ei pitäisi löytyä, eli esimerkiksi omista tai naapurin mansikoista? Alussa mainittu laki geenimuunnelluista viljelyistä ja suojaetäisyysrajoista ei koskisi tässä vaiheessa muita ravintotuotteita kuin perunaa, mutta jos aihetta ilmenee, on ministeriö valmis muuttamaan lakia. Valitettavasti on liian myöhäistä säätää isompia suojarajoja sitten kun vahinko on jo käynyt.

Ihmettelen jos hallituspuolue Vihreät hyväksyvät tällaisen lain, sillä heidänhän juuri jos keiden luulisi puheiden perusteella vastustavan asiaa. Kun äänestys laista koittaa, punnitaan ekopuolueen värin arvo.

Hallituksen kaavailut vanhojen pakettiautojen verotuksen kiristämiseksi tietävät toteutuessaan kallista lisälaskua muun muassa monille suonenjokelaisille mansikanviljelijöille. Hallitus aikoo muuttaa verotusta siten, että vuodesta 2011 lähtien paketti- ja matkailuautojen vuosittainen ajoneuvovero muuttuu päästöperusteiseksi. Tämä tietää lisälaskua niille viljelijöille, joilla on vanhemmanpuoleinen pakettiauto mutta eivät tarvitse uuttakaan autoa tuotteiden kuljettamiseksi. Keskimäärin vero tulee kohoamaan noin 320 euroon.

Hallitus pitää tätä korotusta oikeudenmukaisena ja kohtuullisena, mutta sitä se ei mielestäni todellakaan ole. Veronkorotus on suoraan pois viljelijöiden tuloista ja yksi paha katovuosi voi katkaista viljelijän taloudellisen selkärangan, kun siihen yhdistetään useisiin satoihin euroihin kohoava maksu vanhan mutta uskollisen pakettiauton käytöstä. Tämä on hallituksen pienyrittäjien ja talonpoikien tappolinjaa.