Monissa kunnissa on päätetty tai lähiaikoina päätetään ensi vuoden budjeteista. Tiedämme jo, että ensi vuonna veroa korottaa yli puolet kunnista. Korottajien määrä – 181 kuntaa – on kyseenalainen ennätys, varsinkin kun ottaa huomioon kuntien määrän vähenemisen.
Keskimääräinen veroprosentti on nyt lähellä yhdeksäätoista. Joissain kunnissa ollaan jo kriittisellä kipurajalla, 21 prosentissa. Kiinteistöverot ja muut maksut ovat nekin nousussa.
SUKELLAMME SYVEMMÄLLE
Tunnelmat kunnissa ovat syystäkin apeat. Ensi vuonna lama tulee iskemään kuntiin vielä nykyistäkin ankarammin. Verotulot supistuvat ja työttömyydestä aiheutuvat menot kasvavat. Tulemme sukeltamaan syvemmälle.
Tällä menolla verojen nousu tulee väistämättä jatkumaan. Säästöjä tarvitaan entistä enemmän, mikä tarkoittaa kuntapalvelujen karsimista. Pian olemme negatiivisessa kierteessä: kuntalaiset maksavat entistä enemmän kunnallisveroja, mutta saavat vastineeksi entistä heikompia palveluita.
Vaikka Suomen kansantalous onkin toivon mukaan jo kääntymässä hitaaseen nousuun, on selvää, että kuntataloudessa käänne tapahtuu hitaammin. Kuntien talous tulee olemaan vielä pitkään ahtaalla.
JUUSTOHÖYLÄYKSEN VAHINGOLLISUUS
1990-luvun alkupuolella viime laman aikana suosituin keino taistella rahavajetta vastaan oli niin sanottu juustohöylääminen. Se oli kieltämättä tehokas tapa saada aikaan nopeita säästöjä, mutta osoittautui hyvin vahingolliseksi hyvinvointivaltiolle. Kuten tiedämme, niitä laskuja maksamme yhä.
Nyt kunnissa kokeillaan enemmänkin maltillisia leikkauksia, lainanottoa ja veronkorotuksia. Jää nähtäväksi, onko tämä maltillinen linja sitten taannoista juustohöyläystä parempi vaihtoehto – aika näyttää.
HALLITUKSEN VASTUU
Perusongelmamme on, että maan hallitukset eivät ole viime vuosina kantaneet riittävästi vastuutaan kurjistuvasta kuntataloudesta.
Kuntien tehtäviä on 1990-luvulta lähtien lisätty samaan aikaan kun valtionrahoitusosuuksia on leikattu miljardien eurojen edestä. Tämä on ajanut kuntia kohti yhä laajempia ja kasvottomampia hallintomalleja. Tämä lähidemokratiaa näivettävä kehitys – nämä "hallinnolliset himmelit" – on Perussuomalaisten mielestä väärää politiikkaa. Kuntademokratia on puolustamisen arvoinen suomalainen perinne. Sitä paitsi suuremmat hallintomallit eivät aina takaa kustannustehokkuutta.
Nykyhallitus on ilmoittanut ohjelmassaan olevansa pidättyväinen mitä tulee kunnille suunnattaviin uusiin velvoitteisiin tai niiden laajentamisiin. Tästä huolimatta maan hallitus aikoo kasvattaa kuntien taakkaa uusilla velvoitteilla, esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan ja vammaispalvelulain muodossa, ja vastineeksi kunnille tippuu vain murusia.
KUNTALIITON ROOLI
Perussuomalaisten mielestä Kuntaliitto on ollut turhan kesy valtiovallan suuntaan. Kuntaliiton onkin entistä ponnekkaammin muistutettava hallituksen suuntaan, että valtio ei saa enää sälyttää kunnille yhtään lisää tehtäviä tai laajentaa nykyisiä tehtäviä ilman lisärahoitusta.
Peruslähtökohtana tulee ehdottomasti olla, että kuntien taloudelliset resurssit ovat riittävät suhteessa toimeksi annettuihin tehtäviin. Edunvalvonta valtion suuntaan pitäisi olla Kuntaliiton strategista painopistealuetta, sen kovaa ydintä. Ilmastonmuutoksen tapaiset kuntatalouden kannalta toissijaiset asiat voi Kuntaliitto strategiassaan Perussuomalaisten mielestä jättää huoletta vähemmälle painotukselle. Kuntaliitto on kuntien edunvalvoja.
--
Lisätietoja:
puh. 050-5767239