Suomen talous on kärsinyt taantumasta viime talvesta lähtien. Viime viikolla tulleet tiedot kertovat, että taantuma olisi vihdoin taittumassa ja talous kääntymässä heiveröiseen kasvuun. Talouden syöksykierre näyttäisi siis pysähtyneen, mutta epävarmuustekijöitä on niin Suomen kuin muunkin maailman talouskehityksessä edelleen runsaasti.

Kuluva talvi tullee muodostumaan etenkin työllisyyden kannalta synkäksi. Rekisteröityjen työttömien määrä olisi arvioiden mukaan kasvamassa jopa 330 000 henkeen. Taantuma tulee siten vaikuttamaan yhä useampaan kotitalouteen. Osin sen seurauksena valtion reaalitalous näyttää valitettavasti vielä ensi vuonnakin heikkenevän.

NUORTEN TYÖTTÖMYYS

Erityisen huolestuttavia ovat ne tiedot, joiden mukaan 15–24-vuotiaiden kohdalla työttömyysaste olisi nousemassa jopa yli 20 prosentin. On suuri vaara, että nämä nuoret työttömät syrjäytyvät, jolloin heitä on vaikea palauttaa yhteiskunnan aktiiviseksi työvoimaksi.

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella on sitä paitsi jo nyt aivan liian suuri joukko nuoria, etenkin nuoria miehiä. Mikäli emme pysty tarjoamaan nuorille koulutusta ja työtä, maamme veropohja tulee pettämään tulevaisuudessa.

RATTAAT PYÖRIMÄSSÄ

Tässä taloudellisessa tilanteessa on tärkeää pitää rattaat pyörimässä. Perussuomalaisten mielestä järkeviä elvytystoimia pitää edelleen jatkaa, eikä hallituksen tule tiukasti pidättäytyä asettamissaan menokehyksissä. Toimien pitää olla työllistäviä eli sen kaltaisia, että lyhentäessään nyt otettavaa valtionvelkaa tuleva sukupolvi näkee että olemme käyttäneet sen järkevällä tavalla.

Etenkin pienituloisten ostovoimaa olisi mielekästä kohentaa kotimaisen kulutuskysynnän kasvattamiseksi ja palvelutuotannon tukemiseksi. Joissain maissa on kokeiltu esimerkiksi 500 euron suuruisen "kerta-annoksen" antamista jokaiselle pienituloiselle. Perussuomalaisten mielestä tätä voisi hyvin harkita Suomessakin, sillä eläähän meillä virallisen köyhyysrajan alapuolella arviolta 700 000 ihmistä, joista noin 200 000 on eläkeläisiä.

LAMAN NUJERTAMINEN

Meillä on kymmeniä tuhansia eläkeläisiä, joiden on tultava toimeen pelkällä kansaneläkkeellä. Jokainen voi arvioida, minkälaista elintasoa tuollaisella eläkkeellä voi ylläpitää suomalaisessa yhteiskunnassa erityisesti vielä, kun erilaisten palvelujen omavastuita ja hintoja koko ajan korotetaan. Eläkkeiden jälkeenjääneisyys johtuu monelta osin epäoikeudenmukaisesta taitetusta indeksistä.

Valtiovallan lisäksi jokainen kansalainen voi kantaa kortensa kekoon laman nujertamiseksi. Jos jokainen suomalainen käyttäisi yhden euron enemmän kuukaudessa kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin, syntyisi tuhat uutta työpaikkaa vuodessa. Näin vähentäisimme kansantaloutemme riippuvuutta viennistä.

VALTION "TUOTTAVUUSOHJELMA"

Viime viikolla käsitellystä tarkastusvaliokunnan mietinnöstä kävi ilmi, että valtion tuottavuusohjelmassa on käytetty sanaa "tuottavuus" harhaanjohtavasti.

Tuottavuusohjelmassa henkilömäärän vähentämisestä on tullut itsetarkoitus. Tämä on johtanut monilla valtionhallinnon sektoreilla kohtuuttomiin tilanteisiin, niin henkilöstön kuin toiminnankin osalta – esimerkiksi tullissa, poliisissa, rajavartiostossa, syyttäjälaitoksessa ja oikeusistuimissa.

VETERAANIEN MÄÄRÄRAHAT

Talvisodasta on 70 vuotta. Hallituksen budjettiehdotus oli jälleen kerran tyly veteraaneja ja kotirintamanaisia kohtaan. Määrärahoja supistetaan kuluvasta vuodesta yli 30 miljoonaa euroa. Lisäystä ei tullut valtiovarainvaliokunnassakaan. Perussuomalaisten mielestä veteraanikuntoutuksen resurssit ovat aivan liian vähäiset.

Entä minne hallitus ja valiokunta ovat unohtaneet sotaorpojen kuntoutustoiminnan aloittamisen?

OMAISHOITAJIEN TYÖ

Omaishoitajat puolestaan tekevät arvokasta työtään vuorokauden ympäri olemattomalla korvauksella. Sitä ei kuitenkaan tehdä tasa-arvoiselta pohjalta. Kunnat päättävät omaishoidosta ja sen suuruudesta. Kun kuntien talous on tiukoilla, eriarvoisuus korostuu.

Perussuomalaiset edellyttävät, että omaishoidon tuki siirretään Kelan kontolle ja siitä tehdään subjektiivinen oikeus. Myös vanhustenhoidolle on saatava selkeä ja velvoittava laki.

PERUSTIENPITOON LISÄRAHOITUSTA

Valiokunta ei esitä perustienpitoon lainkaan lisärahoitusta. Ensi vuodelle esitetty summa ei kata lähellekään niitä suuria parannustarpeita, joita tiestöllämme on. Esitetyillä määrärahoilla tieverkon rapistuminen jatkuu.

Mikäli perustienpitoon ei saada huomattavaa lisäpanostusta, mitä ilmeisimmin ainoaksi vaihtoehdoksi jää että isoja investointeja on yksinkertaisesti tehtävä vähemmän ja näitä varoja on siirrettävä perustienpitoon ja teiden ylläpidon rahoitukseen.

Julkisestikin on jo esitetty arveluja siitä, kuinka monia ihmisiä on vammautunut tai menettänyt henkensä heikossa kunnossa olevien urautuneiden teiden johdosta. Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan pohja, että yritykset pystyvät toimimaan myös reuna-alueilla. Tähän liittyy myös huolehtiminen perusradanpidosta siten, että tavarat siirtyvät ilman nopeus- ja painorajoituksia.

SISÄINEN TURVALLISUUS

Budjetilla ei harmaan talouden ongelmaa juuri lievennetä, eikä sisäistä turvallisuutta ja rikollisuuden ennaltaehkäisemistä edistetä.

Kun puhutaan talousrikoksista ja rikoshyödyn perimisestä, tulisi koko ketjun poliisista aina verottajaan, tulliin, ulosottoon ja syyttäjän kautta oikeusistuimiin oltava iskukykyisessä kunnossa. Tällä hetkellä ongelmana on, etteivät viranomaiset riittävässä määrin kykene puuttumaan reaaliaikaisesti vakaviinkaan talousrikoksiin.

Perussuomalaiset edellyttävät myös, poliisihallinnon organisaatiouudistuksesta huolimatta, että poliisi näkyisi myös reuna-alueilla.

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA EPÄONNISTUNUT

Hallituksen vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunut. Siitä kertoo turvapaikanhakijoiden ja ankkurilasten räjähdysmäinen kasvu, turvapaikkahakemusten pitkät käsittelyajat ja hakijoille annetut kohtuuttomat taloudelliset etuudet. Perussuomalaisten mielestä turvapaikkaturismi on tehtävä ripein ottein kannattamattomaksi.

Kansalaisten enemmistön maahanmuuttokriittisyyden seurauksena hallitus onkin tuonut eduskuntaan ulkomaalaislain muutosesityksen. Perussuomalaiset edellyttävät, että laki saadaan nopeasti voimaan ja että turvapaikanhakijoiden käsittelyyn saadaan riittävät lisäresurssit. Muuten koko tilanne uhkaa karata hallitsemattomaksi kriisiksi.

MAATALOUS KRIISISSÄ

Suomen maatalous elää kriittisiä vaiheita. EU:n edellyttämä suurtilalinja ei ole tuonut autuutta talonpojille. Jos Suomessa halutaan syödä terveellistä ja ympäristöystävällistä lähiruokaa sekä pitää maa kauttaaltaan asuttuna, on maatilojen ahdinkoon saatava pikaisesti apua. Sitä ei ainakaan edistä uhka maidontuotannon kiintiöjärjestelmästä luopumisesta. Lisäksi maaseudun elinkelpoisena pitämisen tukemiseksi tulisi myös haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimiseen osoittaa riittävästi valtion tukea.

Viime vuosien ongelmat metsien hoidossa ja puun hyödyntämisessä sekä ainainen vaje Kemera-rahoituksessa sekä energiapuun että energiarangan talteensaannissa tulevat jatkumaan valiokunnan tekemästä pienestä lisäyksestä huolimatta. Kemera-rahat olisi saatava pikaisesti kansallisen metsäohjelman edellyttämälle 85 miljoonan euron tasolle.

USEITA MUUTOSESITYKSIÄ

Perussuomalaiset ovat tehneet talousarvioon liittyen useita muutosesityksiä, joilla pyrimme omalta osaltamme korjaamaan pahimpia mietinnön ja hallituksen esityksen epäkohtia. Toivomme, että niille löytyy kannatusta myös muista eduskuntaryhmistä.

--

Lisätietoa:

raimo.vistbacka@eduskunta.fi

puh. 050-511 3186