AJANKOHTAISTA
Sampo Terhosta Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja
Timo Soinin varamieheksi Brysseliin valittu maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Sampo Terho valittiin Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajaksi viime marraskuussa liiton syyskokouksessa. Ajatus ehdolle asettumisesta lähti edelliseltä puheenjohtajalta Heikki Talalta. - Taustalla oli halu nuorentaa johtoa ja otin tehtävän ilolla vastaan. Syyskokouksen päätös oli lopulta yksimielinen, eikä äänestystä tarvittu.

Suomalaisuus on iloinen asia

Suomalaisuuden Liiton perusti vuonna 1906 runoilija Johannes Linnankoski, ja siitä lähtien liitto on toiminut keskeytyksettä jo yli sata vuotta. Liittoon on alusta saakka kuulunut niin tavallisia kansalaisia kuin kuuluisia päättäjiämmekin, kuten esimerkiksi J. K. Paasikivi ja Urho Kekkonen.

Liiton keskeisin tavoite on ylläpitää suomalaista kulttuuria, elämäntapaa ja kansallista tietoutta, siis tervettä kansallistuntoa. Sen keskeisin sanoma on, että suomalaisuus on hieno ja iloinen asia, josta jokainen meistä voi olla ylpeä. Suomi on toki pieni maa ja meillä on paljon opittavaa maailmalta, mutta on hyvä muistaa, että myös maailmalla olisi paljon opittavaa meiltä.

- Käytännössä Suomalaisuuden Liitto haluaa ennen kaikkea luoda kansalaiskeskustelua meille tärkeistä aiheista. Annamme myös toimistostamme perinteistä lippu- ja nimivalistusta, eli kuinka Suomen lippua tulee käyttää ja kohdella, ja mitä suomenkielisiä nimiä on käytettävissä jos esimerkiksi haluaa vaihtaa sukunimeään.

Isänmaallisuus nyt tärkeämpää kuin koskaan

Sampo Terhon puheenjohtajakaudella Suomalaisuuden Liitto aloittaa ensimmäiseksi keväällä jäsenhankintakampanjan. Kampanjan aluksi uudistuvat Liiton nettisivut, joiden kautta liittyminen onnistuu kansalaisilta pian entistäkin helpommin.

- Tässä kohden haluankin kutsua Liittoon kaikki innokkaat Perussuomalaiset, joita jo onkin paljon mukana.

Jäsenhankinnan ohessa Liitto uudistaa perinteistä toimintaansa, etsii uusia toimintamuotoja ja yrittää myös luoda maanlaajuisen aktiivijäsenten verkoston. Liitto jatkaa tietysti myös päättäväisesti pakkoruotsin vastustamista ja ennen kaikkea myönteisen Suomi-kuvan rakentamista.

- Isänmaallisuus on edelleen yhtä ajankohtaista ja tärkeää kuin aina ennenkin – oikeastaan se on nykyisessä globaalissa maailmassa ehkä jopa entistäkin tärkeämpää.

Julkaistu 02.02.2010 klo 10:52
Kirjoittaja: Mika Männistö