KIRJALLINEN KYSYMYS

Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä vuonna 1946 annettujen tuomioiden kumoamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Vuoden 1946 sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä koskeva selvitys luovutettiin 12.3.2010 oikeusministeri Tuija Braxille.

Selvityksen tekijät toteavat mm. seuraavaa: ”Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä oli oikeusvaltion periaatteiden kannalta useita ongelmia. Laki sotaan syyllisten rankaisemisesta rikkoi lainsäädännön taannehtivuuskieltoa. Sotasyyllisyysoikeus oli satunnaisten tuomioistuinten kiellon vastainen. Syytettävät valittiin osittain yhdenvertaisuusperiaatetta loukaten. Oikeudenkäynnissä ei voitu noudattaa syyttömyysolettamaa. Syytettyjen puolustautumismahdollisuuksia rajoitettiin. Tuomioistuimeen kohdistui voimakas ulkopuolinen painostus ja osa tuomareista oli ilmeisen jäävejä."

Sotasyyllisyysselvityksen tekijät esittävät useita vaihtoehtoja jatkotoimenpiteiksi. Lähinnä siinä tarkasteltiin tuomion purkamista ja erilaisia symbolisia toimenpiteitä, kuten anteeksipyyntö tai presidentin/pääministerin lausunto, jolla sotasyyllisyysoikeudenkäynti todettaisiin mitättömäksi.

Oikeusministeriön työryhmän mukaan sotasyyllisyysoikeuden tuomioita ei voida purkaa, ellei eduskunta säädä lakia, jonka perustella korkein oikeus olisi toimivaltainen tutkimaan menettelyn lainmukaisuutta. Vaikka tuomioiden purkaminen on juridinen asia, siihen tarvitaan ensin poliittinen päätös, jolla esim. lisätään oikeudenkäymiskaareen maininta, että korkeimmalla oikeudella on toimivalta purkaa poikkeuslain perusteella rikosasioissa annetut tuomiot.

Mielestäni sotasyyllisyysoikeuden tuomioiden purkaminen olisi perusteltua. Tulisi muistaa, että sotasyyllisyysoikeus ei tuominnut syytettyjä menettämään kunniaansa, vaan heidät tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin, joista he myös joutuivat kärsimään osan.

Kyse on ennen muuta siitä, että oikeusvaltioissa vääriksi havaitut langettavat rikostuomiot ja poliittiset tuomiot tulee oikaista ja purkaa. Sotasyyllisyystuomioiden purkamista vaatii siis, ei ensisijassa tai yksinomaan tuomittujen kunnian palauttaminen, vaan nimenomaan oikeusvaltion kunnian ja maineen palauttaminen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta eduskunnassa säädettäisiin laki, joka antaisi korkeimmalle oikeudelle toimivallan purkaa poikkeuslain perusteella rikosasioissa annetut tuomiot, jotta korkein oikeus voisi purkaa vuoden 1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä oikeusvaltion periaatteiden vastaisesti langetetut tuomiot?

Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2010

Raimo Vistbacka