AJANKOHTAISTA
Työttömyys otettava tosissaan
Kansanedustaja Pietari Jääskeläinen piti Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa 7.4.2010 käsiteltäessä hallituksen esitystä vuoden 2010 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi.

Suomessa peräti joka neljäs nuori on työtön. Hallituksen tulee ottaa nuorisotyöttömyys nyt tosissaan. Kuitenkin hallitus osoittaa lisäbudjetissaan vain 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden hoitoon. Tämä on käsittämättömän vähän. On suorastaan omituista, että rahaa ei riitä nuorisotyöttömyyden kukistamiseen, vaikka samaan aikaan:

Suomi maksaa EU:lle 1850 miljoonaa euroa ja saa takaisin vain 1200 miljoonaa eli jäämme 650 miljoonaa euroa tappiolle. Kuvitelkaa, Suomi maksaa Iso-Britannialle jäsenmaksuhelpotuksena 100 miljoonaa.

Kehitysyhteistyön määrärahoja nostetaan lähes 60 miljoonalla tänä vuonna, vaikka nykyistenkin kehitysyhteistyömäärärahojen käytössä on ollut pahoja ongelmia ja suorastaan väärinkäytöksiä.

Ja sama summa, mikä ohjataan nuorisotyöttömyyteen eli 77 miljoonaa euroa, käytetään turvapaikanhakijoiden korvausten maksamiseen turvapaikanhakijoiden määrän kasvun takia.

Sokea Reetakin tajuaa, että hallituksen panostus nuorisotyöttömyyden kukistamiseksi on häpeällisen mitätön ja asioiden tärkeysjärjestys täysin sekaisin.

Nuorten työttömyys tulee katkaista mahdollisimman nopeasti joko eri tavoin työllistämällä tai koulutuksella. Tavoitteena tulisi olla, että viimeistään neljän kuukauden kuluttua työttömyysjakso päättyisi.

TYÖELÄMÄSTÄ HAUTAAN

Presidentti Urho Kekkonen runttasi aikoinaan hätätilahallituksen, kun Suomessa oli 70 000 työtöntä. Nyt meillä on työttömiä nelinkertainen määrä – 300 000 – ja samaan aikaan hallitus toimii kuin maassa olisi huutava työvoimapula. Työeläkeikää halutaan nostaa yhä korkeammalle, jotta eläkkeensä jo ansainneet ja ikääntyneet ihmiset pysyisivät töissä mahdollisimman pitkään.

Tämä on suuressa ristiriidassa nuorisotyöttömyyden ja yleensä työttömyyden nujertamisen kanssa. Eläkeiän nosto syö työnsaantimahdollisuuksia työttömiltä. Lisäksi eläkeiän nosto on täydessä ristiriidassa eläkeikäisten ihmisten toiveiden kanssa. Valtaenemmistö eläkeikäisistä haluaa nauttia työnsä hedelmistä olleessaan vielä kunnossa. Hallituksen politiikka ei ole kehdosta-hautaan -politiikkaa. Se on työelämästä-hautaan -politiikkaa.

TARVITAAN TYÖLLISYYSMILJARDI

Meillä on kansallinen hätätila. Sen ratkaisemiseen tarvitaan työllisyysmiljardi. Tällä työllisyysmiljardilla pystyttäisiin työllistämään ja kouluttamaan arviolta 100 000 työtöntä. Jos heistä saataisiin pysyvästi työllistettyä ja irti elinikäisestä syrjäytymiskierteestä vaikkapa vain joka kymmenes eli 10 000 henkilöä, niin säästäisimme pitkässä juoksussa jopa 10 miljardia euroa. Tämä summa vastaa koko sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan vuotuista budjettia.

Työllisyysmiljardi ei siis olisi meno vaan se olisi investointi ihmisiin ja parempaan tulevaisuuteen. Sillä pystyttäisiin ehkäisemään työttömien syrjäytymistä ja vähentämään nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä sellaisella voimalla, jota tässä tilanteessa tarvitaan.

TYÖNTEKIJÖITÄ TARVITAAN

Valtion tulokertymän arvioidaan nousevan tänä vuonna 891 miljoonaa odotettua enemmän. Nämä rahat olisi nyt välttämätöntä käyttää kokonaisuudessaan työttömyyden vähentämiseen.

Työntekijöitä tarvitaan kipeästi vanhustenhoitoon, turvaamaan vanhusten riittävät ruokailu- ja ulkoilumahdollisuudet. Lisäksi meillä on paljon yksinäisiä vanhuksia, jotka tarvitsevat apua ja tukea päivittäisissä askareissaan. Kolmas sektori tarvitsee työntekijöitä humanitaariseen ja yhteisöllisyyttä ylläpitävään työhön. Tarvitaan myös työntekijöitä huolehtimaan kaupunginosiemme turvallisuudesta ja viihtyvyydestä sekä ympäristömme siisteydestä. Kouluissa ja päiväkodeissa tarvittaisiin avustajia ja tukihenkilöitä.

Työmahdollisuudet ovat rajattomat, mutta työllistymiskynnyksen on oltava riittävän matala ja kannustava, jotta työttömät saadaan mukaan yhteiskuntaa hyödyttävään toimintaan.

HYVÄOSAISTEN HALLITUS

Tämän hallituksen kantava sanoma on ollut se, että kaveria ei jätetä. Tämä hallitus on totisesti pitänyt huolta omista hyvinvoivista kavereistaan. Työnantajille on tehty miljardin luokan tulonsiirrot poistamalla työnantajien Kela-maksu. Hyväosaisten verotusta on laskettu yli miljardilla eurolla ja tuloerot ovat räjähtäneet käsiin. Kunnat on ajettu ahdinkoon, mikä on johtanut sosiaali- ja terveyspalvelujen olennaiseen heikentymiseen.

Hallitus on tehnyt linjansa selväksi. Se on hyväosaisten linja. Se on kova ja kylmä linja tavalliselle kansalaiselle. Tälle hallitukselle ja sen politiikalle ovat täysin vieraita sellaiset perussuomalaiset arvot kuten rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys. Kansa ja kansan tahto on unohdettu. Sille on tarjottu työn, leivän ja riittävän perusturvan sijaan hallituspuolueiden törttöilyjen takia vain vaaliraha-, lahjonta- ja muita sotkuja. Hallitus on toimintakyvytön.

HYVINVOINTIVALTIO TURVATTAVA

Suomeen tarvitaan pikaisesti uusi, kansan todelliseen luottamukseen perustuva työllisyyshallitus. Sekä Vanhasen että Lipposen hallitukset ovat ajaneet kansalaisten tasa-arvoon ja peruspalvelujen turvaamiseen perustunutta Suomen hyvinvointivaltiota alas. Kansa on tuntenut tämän nahoissaan ja nyt sen mitta on täynnä.

Tulevissa eduskuntavaaleissa kansan on helppo valita. Joko se valitsee nykymenon ja hyvinvointivaltion rappeutumisen tai se valitsee hyvinvointivaltion turvaamisen ja Perussuomalaiset.

--

Lisätietoja:

pietari.jaaskelainen@eduskunta.fi

puh. 09-432 3027

Julkaistu 07.04.2010 klo 14:00
Kirjoittaja: Pietari Jääskeläinen