AJANKOHTAISTA
Uudet tuulet puhaltamaan
Eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu 13.4.2010 valtiontalouden kehyksistä 2011–2014. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner.

Suomen kansantalous on heiveröisessä kasvussa, mutta epävarmuustekijöitä on edelleen runsaasti. Huoli velkaantumisesta ja työttömyydestä – etenkin tavattoman korkeasta nuorisotyöttömyydestä – on yhteinen. Tässä tilanteessa on kuitenkin tärkeää pitää kansantalouden rattaat pyörimässä.

Perussuomalaisten mielestä järkeviä elvytystoimia tulee jatkaa, eikä valtion menoille tule asettaa liian matalaa kattoa. Ei voi olla niin, että nyt käsittelyssä olevat valtiontalouden kehykset sitoisivat seuraavien eduskuntavaalien jälkeen valittavan hallituksen kädet. Ne voivat olla korkeintaan suuntaa-antavia.

RAHOITUSVAJE SELVIÖ

Julkisen sektorin rahoitusvaje on selviö. Veronkevennykset ovat supistaneet veropohjaa, etenkin kun ne on kohdistettu lähinnä hyvin toimeen tuleville. Kokonaisveroastetta on tulevina vuosina epäilemättä nostettava pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme turvaamiseksi.

Ansio- ja pääomatuloja on kohdeltava nykyistä yhdenvertaisemmin verotuksessa. Kannatamme lämpimästi varallisuusveron palauttamista. Kun arvonlisäverokantoja taas veivataan heinäkuussa, on hallituksen syytä seurata ravintolapalveluiden alv-alennuksen siirtymistä hintoihin.

AITOA TUOTTAVUUTTA

Julkisten palveluiden tuotantotapoja on kehitettävä ja aitoa tuottavuutta haettava. Julkisella sektorilla ja erityisesti kuntatasolla tuottavuutta voitaisiin lisätä luopumalla poliittisista virkanimityksistä. Minkään puolueen jäsenkirja ei saisi virkaan valittaessa mennä ohi henkilön koulutuksen ja työkokemuksen.

Emme ymmärrä valtion tuottavuusohjelmaa, jossa sanaa "tuottavuus" käytetään harhaanjohtavasti. Tässä ohjelmassa henkilömäärän vähentämisestä on tullut itsetarkoitus. Tämä on johtanut monilla valtionhallinnon sektoreilla kohtuuttomiin tilanteisiin, niin henkilöstön kuin toiminnankin osalta – esimerkiksi tullissa, poliisissa, rajavartiostossa, syyttäjälaitoksessa ja oikeusistuimissa.

Perussuomalaiset suhtautuvat kielteisesti siihen, että ulkoistamisesta ja yhtiöittämisestä on valtionhallinnossa tullut keino toteuttaa tuottavuusohjelmaa. Joissain tilanteissa palvelujen tilaaminen ulkopuolelta on tullut veronmaksajille jopa kalliimmaksi kuin jos ne olisi säilytetty valtionhallinnolla.

HARMAA TALOUS KURIIN

Näillä menokehyksillä ei harmaan talouden ongelmaa juuri lievennetä, eikä sisäistä turvallisuutta ja rikollisuuden ennaltaehkäisemistä edistetä. Tässä yhteydessä on kuitenkin annettava hallitukselle tunnustusta siitä, että rakennusalalle on tulossa käyttöön niin sanottu käännetty arvonlisävero – se on askel oikeaan suuntaan, vaikka osa rakennusalan yrittäjistä onkin lähtenyt kampanjoimaan sitä vastaan.

Kun puhutaan talousrikoksista ja rikoshyödyn takaisin saamisesta, tulisi koko ketjun poliisista aina verottajaan, tulliin, ulosottoon ja syyttäjän kautta oikeusistuimiin olla iskukykyisessä kunnossa. Tällä hetkellä ongelmana on, etteivät viranomaiset riittävässä määrin kykene puuttumaan reaaliaikaisesti vakaviinkaan talousrikoksiin. Harmaan talouden kitkemisellä pystyttäisiin huomattavasti tukemaan valtion kassaa.

VETERAANIEN KUNTOUTUS

Kehykset ovat tylyt veteraaneja ja kotirintamanaisia kohtaan. Jokaisella sotiemme veteraanilla on vuosittainen oikeus kuntoutukseen, mutta tämä oikeus ei toteudu määrärahojen alituisen alibudjetoinnin takia. Moni kunta on jo nyt käyttänyt kaikki tälle vuodelle budjetoidut varat.

Kuinka tämä on mahdollista vuodesta toiseen?

OMAISHOITOASIAT KELALLE

Veteraanien lisäksi hallitus on unohtanut omaishoitajat, jotka tekevät arvokasta työtään vuorokauden ympäri olemattomalla korvauksella. Sitä ei kuitenkaan tehdä tasa-arvoiselta pohjalta. Kunnat päättävät omaishoidosta.

Kun kuntien talous on tiukoilla, eriarvoisuus korostuu. Omaishoitoasiat olisikin siirrettävä pikaisesti Kelalle.

BRITIT MAKSAKOOT ITSE

Rahaa kuitenkin on riittänyt jo siitä saakka kun Suomi liittyi Euroopan unioniin täysin käsittämättömään EU-jäsenmaksuhelpotukseen Iso-Britannialle. Summa on tänä vuonna sata miljoonaa euroa. Suomi siis maksaa EU-kolhoosiin sata miljoonaa euroa brittien puolesta!

Perussuomalaiset vaativat hallitusta aloittamaan välittömästi neuvottelut tämän epäkohdan poistamiseksi.

JALKAVÄKIMIINAT SÄILYTETTÄVÄ

Vaadimme myös jalkaväkimiinojen säilyttämistä.

Säästäisimme 200 miljoonaa euroa, kun emme hankkisi jalkaväkimiinoja korvaavia järjestelmiä emmekä näin sabotoisi kansallisen puolustuksemme olennaista osaa.

MUUTOS MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAAN

Suomen kansa kokee vahvasti, että hallituksen maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunut. Turvapaikanhakijoiden ja ankkurilasten räjähdysmäinen kasvu, kansainvälisten rikollisjärjestöjen harjoittama ihmissalakuljetus, turvapaikkahakemusten pitkät käsittelyajat ja hakijoille annetut kohtuuttomat taloudelliset etuudet kertovat hallituksen leväperäisestä linjasta karua kieltään.

Sen sijaan Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen linja on saanut kansan enemmistön tuen. Olemmekin tyytyväisiä aikaansaamastamme suunnanmuutoksesta maahanmuuttokeskustelussa, mutta missä viipyvät hallituksen teot?

TURVAPAIKKATURISMI KANNATTAMATTOMAKSI

Turvapaikkaturismi on tehtävä kerta kaikkiaan kannattamattomaksi. Valiokunnissa olevat hallituksen esitykset ovat riittämättömiä. Perussuomalaiset kaipaavat hallitukselta nopeita ohjaavia toimenpiteitä, ettei tilanne riistäydy enempää viranomaisten käsistä.

Eikö nyt viimeistään olisi järkevää lisätä turvapaikkakäsittelijöiden määrää huomattavasti, jolloin hakemusten käsittelyajat lyhenisivät ja kielteisen päätöksen saaneet pystyttäisiin mahdollisimman nopeasti poistamaan maasta? Se olisi suoraa säästöä valtion kassaan.

EI KEHITYSAPUA KANKKULAN KAIVOON

Suunnanmuutos on väistämättä edessä myös kehitysapupolitiikassa. Perussuomalaiset ovat pitkälti samaa mieltä Björn Wahlroosin kanssa siitä, että Suomen kehitysapu nykymuodossaan pitää ajaa alas. "Olemme 50 vuotta heittäneet rahaa Kankkulan kaivoon", on tämä RKP-vaikuttaja todennut.

Suomen valtion Afrikan maille antama kehitysapu on edistänyt korruptiota, vahvistanut riippuvuutta teollisuusmaista ja kärjistänyt köyhyysongelmaa. Hyvällä syyllä voi kysyä, että olemmeko sinisilmäisesti halunneet parantaa maailmaa, mutta saaneetkin aikaan pahaa? Sitä paitsi ei ole mielekästä samaan aikaan kasvattaa kehitysapumäärärahoja, kun valtiontalouden tasapainoa pitäisi parantaa.

Ja lisäksi Suomen on Kööpenhaminan sitoumuksen mukaisesti jatkossa maksettava kehitysmaiden ilmastotoimia; esimerkiksi seuraavien kolmen vuoden aikana ainakin 110 miljoonaa euroa!

OMAT KÖYHÄT ENSIN

Jos haluamme turvata hyvinvointivaltion rakenteet, meidän on huolehdittava ensisijaisesti omista köyhistämme ja vaikeassa elämäntilanteessa olevista kansalaisistamme.

Tälläkin hetkellä keskuudessamme elää yli 700 000 köyhyysrajan alapuolella olevaa suomalaista. Kymmenien tuhansien eläkeläisten on tultava toimeen pelkällä kansaneläkkeellä. Opiskelijoita, työttömiä, yksinhuoltajia ja lapsiperheitä ei pidä myöskään unohtaa.

PERUSTIENPITO KUNTOON

Asiantuntijoiden julkisuudessa esittämien arvioiden mukaan tiestömme nykykunnon säilyttäminen edellyttää teiden ylläpidon vuosirahoituksen nostamista 150 miljoonasta 215 miljoonaan euroon 15 vuoden ajaksi. Tällä summalla saataisiin päällystettyä teitä vuodessa noin 5 000 kilometriä. Kehyksessä esitetyillä määrärahoilla tieverkon rapistuminen jatkuu hitaasti mutta varmasti.

Perussuomalaisten mielestä pitäisi olla päivänselvää, että pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle ja toimivalle elinkeinoelämälle myös reuna-alueilla. Tähän liittyy myös huolehtiminen perusradanpidosta siten, että tavarat siirtyvät ilman nopeus- ja painorajoituksia.

TALONPOJAN AHDINKO

Suomen maatalous elää kriittisiä vaiheita. EU:n edellyttämä suurtilalinja ei ole tuonut autuutta talonpojille.

Jos Suomessa halutaan syödä terveellistä ja ympäristöystävällisesti tuotettua lähiruokaa sekä pitää maa kauttaaltaan asuttuna, on maatilojen ahdinkoon saatava pikaisesti apua.

METSÄTALOUS TYÖLLISTÄÄ

Viime vuosien ongelmat metsien hoidossa ja puun hyödyntämisessä sekä ainainen vaje Kemera-rahoituksessa sekä energiapuun että energiarangan talteensaannissa tulevat jatkumaan. Kemera-rahat olisi saatava pikaisesti kansallisen metsäohjelman edellyttämälle 85 miljoonan euron tasolle.

Metsätalous ei ole auringonlaskun ala. Esimerkiksi miljoonan puukuutiometrin hankinta energiakäyttöön työllistäisi tuhat henkeä.

UUDET TUULET

Hallituksen esittämät kehykset eivät edistä kansalaisten tasa-arvoista kohtelua eivätkä huolehdi tasapuolisesti maan eri osista.

Toivottavasti seuraavien eduskuntavaalien jälkeen maahan saadaan hallitus, joka ilman bisnesmiesten aiheuttamia vaalirahasotkuja ja erilaisia kähmintöjä saa uudet, raikkaat poliittiset tuulet puhaltamaan yhteisessä isänmaassamme.

--

Lisätietoja:

pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi

puh. 09-432 3165

Julkaistu 13.04.2010 klo 14:00
Kirjoittaja: Ryhmäpuhe / Pirkko Ruohonen-Lerner