Käsittelyssä oleva valtioneuvoston selonteko luo suomalaisesta elintarviketurvallisuudesta ristiriitaista mielikuvaa. Valvonta on korkeatasoista ja koko tuotantoketjun kattavaa, mutta erityisesti viime vuosina maassamme on esiintynyt erilaisia elintarvikkeista johtuvia epidemioita.
Väkisinkin herää kysymys, mistä nämä epidemiat johtuvat. Onko esimerkiksi istuvan hallituksen Eviraan kohdistamilla määrärahaleikkauksilla ollut vaikutusta elintarviketurvallisuuden heikkenemiseen? Voisiko syy olla siirtymisessä kohti suurempia tilakokoja ja samaan aikaan tapahtuvassa maaseudun laboratorioverkoston tietoisessa harvennuksessa?
Todennäköisesti syytä on kaikessa edellä luetellussa. Ainakin valtioneuvoston selonteko elintarviketurvallisuudesta myöntää osan näistä. On itsestään selvää, että esimerkiksi suurilla eläintiloilla irti päässeet taudit ovat kohtalokkaita tuotantoeläimille. Ne ovat sitä myös pienillä tiloilla, mutta suurissa tiloissa massat sairastuvat yksilöiden sijaan. Tuhot ovat sen mukaiset.
HYGIENIA HYVÄ
Suomen elintarvikehygienia on erittäin hyvä. Herää kuitenkin kysymys, miksi keskieurooppalaisilla toreilla myydään yhä edelleen lihaa ulkona katukojuissa sekä kaupoissa ilman pakastinta huoneenlämmössä useiden päivien ajan. Onko olemassa tutkittua tietoa siitä, että Keski-Euroopan säilytystavat ovat sairastuttaneet siellä kansaa enemmän kuin Suomessa?
Joku saattaa kysyä, onko Suomessa jopa liian korkeat vaatimukset hygieniatason suhteen. Korkeasta hygieniatasosta huolehtiminen teollisuudessa ja kaupassa aiheuttaa huomattavia lisäkuluja, joiden maksajina ollaan me kuluttajat.
Kaikkien tautien tartuntamekanismeja ei täysin tunneta. Hallituksen on mielestämme huolehdittava siitä, että tutkijoilla on käytössään riittävät määrärahat tutkia näitä mekanismeja. Perussuomalaisten mielestä Eviralla ja maaseudun laboratorioverkostolla on merkittävä rooli elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnassa. Mitä tiheämpi on laboratorioverkostomme, sitä aiemmin saastunut ruoka havaitaan ennen kuin puoli maakuntaa on vatsataudin kourissa. Hallitus tekee mielestämme karhunpalveluksen ajaessaan toimintaa muutamiin suuriin yksiköihin.
GEENIMUUNNELLUT ELINTARVIKKEET
Selonteko sivuaa geenimuunneltuja elintarvikkeita, mutta ei mielestämme käsittele niitä riittävällä laajuudella. Siitäkin vähästä mainitusta paistaa läpi muuntelun ylistyslaulu. On pakko kysyä, onko hallitus lähtenyt markkinoimaan muuntogeenistä viljelyä ja tuotantoa? Selonteko nimittäin unohtaa mainita sen haittapuolet.
Geenimuunneltujen ja muuntelemattomien kasvien välille määritellyt turvaetäisyydet ovat yhtä tyhjän kanssa. Luonto ei paljoa kumartele muutaman metrin levyisiä suojavyöhykkeitä. Pohjois-Amerikasta on nykyisin vaikea löytää viljelyalueita, joille muuntokasvit eivät ole päässeet leviämään. Gmo-kysymyksessä ei siis ole kyse pelkästään ihmis- ja eläinravinnosta, vaan myös koko luonnon monimuotoisuuden säilymisestä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vastustaa geenimuunneltua elintarviketuotantoa ja ehdottaa Suomen julistautumista geenimuuntelusta vapaaksi maaksi.
ELÄINTEN HYVINVOINTI
Vaikka selonteko koskee lähinnä ihmisten elintarviketurvallisuutta, emme saa unohtaa tuotantoeläinten hyvinvointia. Suomessa on tullut viime vuosina ilmi useita sikoihin, kanoihin ja hevosiin liittyviä eläinrääkkäystapauksia. Milloin on kanat jätetty hoitamatta, hevosten terveydestä huolehtii epäpätevä eläinlääkäri tai jossain on jopa muutama sika keitetty elävältä.
Asiasta vastuulliset tahot, etunenässä Evira ja ministeri Sirkka-Liisa Anttila, ovat pesseet kätensä koko sotkusta. Jos nämä vastaavat asiat olisivat tapahtuneet esimerkiksi Ruotsissa, olisivat asioista viime kädessä vastuulliset ymmärtäneet vetää tarvittavat johtopäätökset.
Suomessa ei valitettavasti ole samanlaista suoraselkäisyyden kulttuuria. Selityksiä kyllä löytyy. Ministeri julistaa, mitä kaikkea on saatu aikaiseksi tällä hallituskaudella. On saatukin mutta ei kuitenkaan riittävästi. On ikävää, että vastuunpakoilusta on tullut osa hallituksemme politiikkaa.
Lisätietoja:
puh. 09-432 3131