Ydinvoiman lisärakentaminen on periaatteellinen kysymys jos mikä. Ydinvoimaa voi sekä kannattaa että vastustaa järkevillä perusteilla. Kysymys on arvomaailmasta ja siitä, mitä kukin haluaa ja millaisiin keinoihin ja riskeihin kukin on elämässään valmis.

Suurteollisuus korostaa riittävän ja edullisen energiasaannin turvaamista kilpailukyvyn turvaamiseksi. Osa ay-liikkeestä näkee ydinvoiman keinona turvata paremmin hyvinvoinnin ja elintason kasvua.

Molemmat tavoitteet ovat sinänsä hyväksyttäviä, mutta onko ydinvoiman lisärakentaminen jopa kahdella yksiköllä hyväksyttävä ja moraalisesti kestävä keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi?

URAANIN LOUHINTA

Lisäydinvoiman rakentamisella on oma kansainvälispoliittinen mielenkiintonsa, halusimme sitä tai ei. Voi myös pohtia minkälainen on ollut ja on niiden muun muassa Australiassa ja Kanadassa olevien paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen kohtalo, joiden kotikonnuilla on louhittu ydinvoimaloiden raaka-ainetta uraania.

Niille alueille jää Suomenkin polttoaineiden hankinnan seurauksena miljoonia tonneja radioaktiivista jätettä, hiekkaa ja liejua, joka syntyy uraanin louhinnan sivutuotteena ja jotka on eristettävä ympäristöstään tuhansiksi vuosiksi.

Uraanin louhinta tuottaa siten pitkäaikaisia vaikutuksia ja niiden myötä pitkäaikaisia riskejä, jotka erottavat sen muusta kaivostoiminnasta ja muiden energiatuotantomuotojen raaka-aineen hankinnasta. Harva suomalainen haluaisi kotinurkilleen uraanikaivosta.

SODASSA HERKKÄ KOHDE

Sivuuttaa ei voi myöskään ydinvoiman ja ydinaseiden sekä kansainvälisen sotateollisuuden riippuvuussuhdetta eikä sitä tosiasiaa, että sodassa ja terrori-iskussa ydinvoimala on herkkä kohde.

Keskeisiä kysymyksiä ovat niin ikään ydinvoiman hinta ja turvallisuus. Mikä on tekemiemme ratkaisujen vaikutus tuleviin sukupolviin?

Asian monisäikeisyyttä kuvastaa se, että sekä vastustajat että kannattajat vetoavat sekä Kioton ympäristösopimukseen että kivihiilen ja hiilidioksidipäästöjen haitallisuuteen.

SUOMALAISTA OSAAMISTA

Rakentamiskustannukset sekä mistä rakentamisaikainen työvoima hankitaan, synnyttävät sangen erilaisia mielipiteitä.

Ensinnäkin jos lisäydinvoimaa ryhdytään rakentamaan, on Perussuomalaisten mielestä rakentamisessa hyödynnettävä suomalaista osaamista.

YDINSÄHKÖN HINTA

Toiseksi esitetyt ydinvoimaloiden rakentamiskustannukset ovat liian alhaiset, koska esimerkiksi purkukustannuksia ei ole otettu mukaan laskuihin. Ydinjätehuoltorahastossa on aivan liian vähän rahaa. Se vääristää ydinsähkön hintaa.

Ydinsähkö ei ehkä olekaan niin edullista kuin väitetään. Jos vakavia onnettomuuksia sattuu, maksaa laskun kukas muu kuin suomalainen veronmaksaja – ei ainakaan omistajataho.

POSIVAN LUOLASTOT

Erityisen voimakkaita mielipide-eroavaisuuksia herättää korkea-aktiivisen ydinjätteen säilöminen suomalaiseen kallioperään noin 420 metrin syvyyteen 250 000 vuodeksi.

Suomesta on tulossa maailman suurin ydinjätteentuottaja henkeä kohden, joten luulisi Posivan luolastoille olevan käyttöä. Fennovoima sijoittakoon jätteensä samaan paikkaan, jos eduskunnan enemmistö sille hallituksen esityksen mukaisesti ydinvoimaluvan myöntää.

Siitä meidän on kuitenkin yhdessä pidettävä huoli, ettei Suomesta tule EU-maiden ydinjätteen loppusijoituspaikkaa.

YHTEISKUNNAN KOKONAISETU

Onko kahden ydinvoimalan lisärakentaminen todella suomalaisen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista?

Suurten yksiköiden suosiminen johtaa helposti kilpailun rajoittamiseen ja vallan keskittämiseen. Hiljattain julkaistun Yleisradion teettämän mielipidetiedustelun mukaan yli puolet suomalaisista vastustaa ydinvoiman lisärakentamista.

EDUSKUNTA MYÖNTEINEN

Eduskunta näyttäisi olevan lisäydinvoimalle selvästi myönteisempi kuin kansalaiset yleensä. Liekö tässä takana hieman erikoinen, niin sanottu lobbaustyö; asiahan on nostettu julkisuuteen jopa osin jääviyspohdintoina!

Nähtäväksi jää minkälaisia mielipidetiedusteluja vielä tehdään ja keiden toimesta ennen eduskunnan lopullista äänestystä. Joka tapauksessa hätiköintiin asian käsittelyssä ei ole mitään syytä.

KOTIMAINEN ENERGIA

Hallituksen periaatepäätökseen sisältyy lupaus uusiutuvan kotimaisen energian merkittävästä lisäkäytöstä. Toivottavasti lupaukset eivät ole yhtä heppoisia kuin edellisen ydinvoimapäätöksen yhteydessä annetut. Silloinhan luvattiin muun muassa ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin kivihiilen käytön hallituksi rajoittamiseksi.

Tilastokeskuksesta äskettäin tulleen tiedon mukaan tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä kivihiilen käyttö lisääntyi 31 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kulutusta lisäsi vähentynyt vesivoiman tuotanto. Miksi näin?

Tuoko ehdotettu energiapaketti todella uutta elinvoimaa maaseudulle, niin kuin toivottavaa olisi?

METSÄT JA SUOT

Nyt hallitus lupaa suunnata resursseja tuulivoimaan, syöttötariffeihin sekä hajautettuun lämmön ja sähköntuotantoon.

Tuulimyllyjen, aurinkopaneelien, maalämmön, pienvesivoiman ja kaiken tämänkaltaisen tutkimuksen ja hyödyntämisen suosiminen on kannatettavaa, mutta todellinen potentiaali kasvaa kuitenkin metsissämme ja jonkin verran myös soillamme, jos kerran tähdätään uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseen 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Hallituksen tavoitteena on muun muassa metsähakkeen käytön lähes kolminkertaistaminen. Luvatut tuet olisivat kuitenkin nousemassa noin 20 miljoonasta eurosta vain 36 miljoonaan euroon.

Haastavia suunnitelmia, mutta mikä lie korotustahti?

Mielenkiintoista on nähdä myös, millä tavoin EU-komissio suhtautuu kaavailtuun tukeen. Nykyisinhän kestävään metsänhoitoon liittyvät energiapuun korjuutuet loppuvat yleisesti jo kevään aikana. Nykyisenkin lain aikana vaadittaisiin noin 100 miljoonaa euroa, että haketuotanto pyörisi koko vuoden.

TIESTÖN KUNTO

Oma lukunsa on, millä resursseilla kaavailtu energiapuumäärä saataisiin liikkeelle. Alempiasteinen tiestö on siinä kunnossa, ettei puuta saada liikkeelle läheskään kaikkina vuodenaikoina. Nykyisillä määrärahoilla ei reuna-alueiden teitä pystytä pitämään ajokunnossa varsinkaan raskaammalle liikenteelle. Sivutiet ovat vähitellen muuttumassa ajokelvottomiksi.

Perustienpitoon tarvitaan huomattava lisärahoitus. Muuten on turha haaveilla esimerkiksi puunhankintaan tulevista tuhansista uusista työpaikoista.

OMAKOHTAISET RATKAISUT

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jää mielenkiinnolla odottamaan talousvaliokunnan mietintöä ja siinä mahdollisesti olevia lausumaehdotuksia sekä muiden valiokuntien lausuntoja. Sen jälkeen ryhmän jäsenet tekevät omakohtaiset ratkaisunsa mahdollisen lisäydinvoiman rakentamisen suhteen.

Tämänhetkisten tietojen mukaan joka tapauksessa enemmistö ryhmästämme vastustaa lisäydinvoiman rakentamista hallituksen esittämässä laajuudessa – puhumattakaan kolmannesta lisäydinvoimalasta – ja on valmis tulevassakin sähköntuotannossa turvautumaan enenevässä määrin tehokkaisiin kotimaisiin uusiutuvan energian käyttömuotoihin, mutta se vaatii tuntuvampaa panostusta muun muassa tutkimusvaroihin. Vain kehittämisen kautta saataisiin niiden hintaa alennettua.

Bioenergia-ala tarvitsee vauhtiin päästäkseen tuntuvampaa tukea.

KANSANTALOUDEN ETU

Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen lisätä ydinvoimaa jopa yli Suomen oman energiantarpeen, epäilemme että se tulee hidastamaan uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa ja kehittämistä. Tosiasia on, että Suomi on jäänyt jälkeen Ruotsista, jossa uusiutuva energia kattaa jo puolet energiankäytöstä.

Perussuomalaisten mielestä Suomen kansantalouden etu on, että tuotamme mahdollisimman paljon tarvitsemastamme energiastamme omavaraisesti: kotimaisella työvoimalla ja teknologialla kotimaisista lähteistä.

--

Lisätietoja:

raimo.vistbacka@eduskunta.fi

puh. 050-511 3186