Politiikassa on usein kyse moraalisista valinnoista. Tapahtunut rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen euroalueella olisi voitu välttää. Pelisäännöt sekä sanktiot väärinpeluusta ja holtittomasta taloudenhoidosta sekä rahoitusmarkkinoiden omat vastuut riskinotosta olisi pitänyt luoda jo euroa käyttöönotettaessa.

Tehdyt päätökset rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi euromaissa – kyse on kaiken kaikkiaan vähintään 860 miljardin euron tukipaketista - eivät kestä moraalista tarkastelua. Voittajia ovat kaikki ne tahot, jotka ovat nämä rahoitusongelmat aiheuttaneet ja häviäjiä, maksajia viime kädessä tavalliset veronmaksajat.

Kansalaiset joutuivat vastaamaan myös USA:n roskalainoista ja johdannaismarkkinoista alkaneen globaalin talouskriisin seurauksista.

VAIHTOEHTO ON OLEMASSA

Euroalueen maat, Suomen hallitus mukaan lukien, ovat korostaneet, että tehdyille päätöksille ei ollut vaihtoehtoa. Vaihtoehto on olemassa.

Euroalueeseen kuuluvat vain ne maat, jotka hoitavat taloutensa vakavaraisuusedellytysten mukaan. Euroalueesta on voitava erota ja siitä on voitava erottaa laiminlyöntien seurauksena. Vastuu rahoituskriisien kustannuksista tulee olla myös riskisijoituksia ja suuria voittoja tehneillä pankeilla, sijoittajilla ja muilla rahoittajilla. On välttämätöntä säätää rahoittajille ns. vakausmaksu ja globaali transaktiovero.

MALLIOPPILAS SUOMI

Euroalueen mallioppilaan ja tästä kärsimään joutuneen Suomen hallitus on viime kuukaudet keskittynyt pelastamaan veronmaksajien varoilla itse taloutensa kuralle hoitaneita maita sekä niihin sijoittaneita rahoittajia. Hallituksen toiminnan seurauksena Suomen kansalaiset joutuvat kantamaan kestämättömän suuren vastuun muiden Euroopan maiden velkaongelmista.

Latvian ja Islannin tukipaketit ovat Suomen osalta lähes 700 miljoonaa euroa (324ME ja 350 ME), lainaosuus Kreikalle 1600 miljoonaa euroa (EU: 110 mrdE) ja nyt euroalueen pelastamiseksi tehty Euroopan vakauttamissopimuksen (EU: 750 mrdE) hinta on Suomelle yli 8 000 miljoonaa euroa.

VIIDESOSA BUDJETISTA

Kaiken kaikkiaan Suomen tukipaketit velkaisille maille ovat yli 10 000 miljoonaa euroa eli viidesosa koko valtiomme budjetista – tämä tekee suomalaista kohden peräti 2000 euroa. Ja tämä on vasta alkusoittoa.

Tukipaketti on viesti paitsi Kreikalle myös muille jättiveloissa oleville valtioille kuten Portugalille, Espanjalle ja Italialle, että nyt on rahaa tarjolla 100 miljardien eurojen edestä. Jo Kreikan julkinen velka nousee kolmen vuoden aikana puolitoistakertaiseksi kansantuotteeseen nähden.

Sokea Reetakin tietää, ettei Kreikka pysty velkojaan takaisin maksamaan. Tilanne on kestämätön ja kielteiset seuraukset heijastuvat myös Suomeen.

TYÖTTÖMYYS JA KÖYHYYS

Valtiontalouksien romahtamisen takia myös Eurooppa 2020-strategian tavoitteet mm. köyhyyden ja työttömyyden vähentämiseksi ovat valitettavan epäralistisia. On todennäköistä, että työttömyys, köyhyys ja syrjäytyminen harjoitetun politiikan seurauksena kasvavat.

Useiden EU-maiden velkaantuminen johtaa selvästi liittovaltion luomiseen – yhteiseen talouspolitiikkaan sekä yhteiseen vastuuseen toisen jäsenmaan taloudesta ja julkisista veloista.
Pitemmällä tähtäimellä seurauksena voi olla EU:n hajoaminen, mitä Perussuomalaiset eivät pitäisi lainkaan pahana.

Nettomaksajina toimivat jäsenmaat eivät enää halua rahoittaa maita, joiden maksukyky on mennyt. Taloudeltaan vakaiden maiden kesken voi syntyä uusi EFTA, Euroopan vapaakauppa-alue itsenäisine jäsenvaltioineen.

--

Lisätietoja:

pietari.jaaskelainen@eduskunta.fi

puh. 050-582 9444