Hallituksen esitys Suomen perustuslain muuttamisesta perustuu laajapohjaiseen valmisteluun: Perustuslaki 2008 -työryhmän ja Perustuslain tarkistamiskomitean työhön. Näissä molemmissa on ollut myös Perussuomalaisten edustus.
Suuri osa esitetyistä muutoksista on lähinnä teknisiä, joilta osin Perussuomalaiset voivat yhtyä hallituksen esitykseen. Eräitä perustavaa laatua olevia muutosesityksiä, kuten Suomen toimivallan siirtomahdollisuutta sekä hallituksen halua viedä Suomea osin pääministerivetoiseen ulkopolitiikkaan, ei voi maininnatta ohittaa.
EI EU:TA PERUSTUSLAKIIN
Hallitus esittää, että perustuslain 1 pykälään lisätään toteamus Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa.
Tämä on outoa, kun kuulumme tällä hetkellä jäsenenä lukuisiin muihinkin kansainvälisiin järjestöihin kuin EU:hun, nimittäin Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja sen alajärjestöihin, Euroopan neuvostoon ja Pohjoismaiden neuvostoon sekä osallistumme muuhun kansainväliseen yhteistyöhön esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön piirissä.
Ei ole minkäänlaista pitävää perustetta sille, että Suomen jäsenyyksistä mainittaisiin perustuslaissa ainoastaan Euroopan unioni.
EU-jäsenyydellä on toki huomattava vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi on luovuttanut merkittävän osan eduskunnan ja hallituksen päätösvallasta EU:lle, ja lisää ollaan tyrkyttämässä. Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen EU-jäsenyys on tulkittavissa kansainväliseksi sopimukseksi, joka voidaan sanoa irti koska tahansa.
RAJOITTAISI TOIMINTAVAPAUTTA
Perussuomalaisten mielestä EU-jäsenyyden mainitseminen 1 pykälässä rajoittaisi Suomen perustuslaillista toimintavapautta, mikäli eduskuntaan saataisiin sellainen enemmistö, joka haluaisi luopua EU-jäsenyydestä. Tällöin voitaisiin väittää EU-jäsenyyden nauttivan perustuslaillista suojaa. Sen seurauksena voitaisiin edellyttää, että EU:sta irtaantuminen ja EU:lle luovutetun päätösvallan palauttaminen vaatisi ensin perustuslain muuttamista siten, että jäsenyydellä ei enää olisi väitettyä perustuslain suojaa.
Näin ollen voitaisiin irtautumista EU-jäsenyydestä kohtuuttomasti pitkittää ja siksi Perussuomalaiset eivät tule kannattamaan sitä, että perustuslakiin lisättäisiin toteamus Suomesta EU:n jäsenenä.
On muistettava, että Suomi on itsenäinen kansakunta. Saamme päättää kaikista asioistamme ja siihen meillä on ikuinen ja rajoittamaton oikeus.
PRESIDENTTI ON VOIMAVARA
Suomessa on toimiva presidentti-instituutio, jota kansa arvostaa. Sitä osoittaa kansalaisten erityisen aktiivinen osallistuminen tasavallan presidentin vaaleihin. Puoluepolitiikan ulkopuolella oleva presidentti on kansakunnan voimavara, joka luo tasapainoa ja vakautta.
Hallitus ilmoittaa haluavansa vahvistaa parlamentarismia. Todellisuudessa kyse on sen vallanhalusta. Hallitus haluaa siirtää valtaa pois suoralla kansanvaalilla valitulta presidentiltä, ja näin heikentää kansanvaltaista järjestelmäämme.
Perussuomalaisten mielestä presidentin valtaoikeuksia tulisi mieluummin lisätä kuin vähentää. Vallattoman presidentin valitseminen suoralla vaalilla olisi kansan pilkkaamista.
SUOMALAINEN PARLAMENTARISMI
Suomessa pääministeri edustaa enimmillään 25:tä prosenttia kansasta. Suomalaisessa monipuolueparlamentarismissa on perinteisesti tasavallan presidentille kuulunut merkittäviä valtaoikeuksia. Ulkopolitiikan johtaminen tapahtuu esityksen mukaan edelleen presidentin johdolla yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Suomalainen parlamentarismi on toiminut hyvin eikä sitä tulisi romuttaa.
Perussuomalaiset eivät hyväksy perustuslain 58 pykälän muuttamista. Hallitus ilmoittaa tällä haluavansa vahvistaa eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelimenä. Hallitus saattaa kuitenkin pyrkiä sitomaan hallituspuolueiden kansanedustajien vapaata kannanmuodostusta kansanedustajien perustuslain takaamasta riippumattomuussäännöksestä huolimatta.
Muutos veisi presidentiltä harkintavaltaa, kun asia palauttamisen jälkeen päätettäisiin valtioneuvoston uuden ratkaisuehdotuksen mukaisesti, jos ehdotus vastaa eduskunnan enemmistön ilmaisemaa kantaa asiassa. Jos kävisi niin, että eduskunnan enemmistö olisikin presidentin kannalla, johtaisi se käsityksemme mukaan hallituksen luottamuksen menettämiseen ja eroamiseen. Ehdotettu muutos saattaisi siis aiheuttaa poliittisia kriisejä.
PRESIDENTIN OSALLISTUMINEN
Hallituksen esityksen 66 pykälän muotoilu ei mahdollistaisi sitä, että tasavallan presidentti voisi osallistua Suomen edustajana Eurooppa-neuvoston kokouksiin tai esimerkiksi Euroopan unionin ns. kolmas maa -kokouksiin vaikka niissä käsiteltäisiin Suomelle erityisen merkittäviä ja tärkeitä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä asioita – huolimatta siitä, että presidentin tehtävä on johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Perussuomalaisten mielestä oikea tapa olisi, että presidentin osallistuminen Suomen kannalta erityisen merkittävään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevään kokoukseen olisi todettu suoraan tässä pykälässä. Lissabonin sopimushan sallii myös valtion päämiesten osallistumisen muun muassa Eurooppa-neuvoston kokouksiin.
--
Lisätietoja:
puh. 050-511 3186