Perussuomalaiset kannattavat vahvaa kansanvaltaa. Kuntademokratia on puolustamisen arvoinen suomalainen perinne. Olemme siksi huolestuneina seuranneet kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli Paras-hankkeen etenemistä.
Kuntaliitoksia on tehtailtu kaikkialla Suomessa. Kauniina tarkoituksena on ollut turvata kuntalaisten peruspalvelut. Yksistään viime vuonna 32 uutta liitoskuntaa aloitti toimintansa. Liitoskunnissa on järjestetty kyselyitä tai neuvoa-antavia kansanäänestyksiä, osassa kuntia liitokset on puolestaan juntattu läpi kuntalaisilta kyselemättä.
PALVELUJEN LAATU
Perussuomalaisten mielestä Paras-hankkeessa on liiaksi keskitytty kuntaliitosten toteuttamiseen. Palveluiden olemassaolo on näin ehkä turvattu; sen sijaan niiden laatu, sisältö ja tuotantotapa ovat jääneet vähälle huomiolle.
Kuntalaisten kannalta olennaista on, että palvelut on saatavissa kohtuulliselta etäisyydeltä. On hyviä esimerkkejä siitä, että pienikin kunta pystyy tarjoamaan tehokkaasti ja laadukkaasti hyvinvointipalveluja asukkailleen. Kyllä pienempikin yksikkö voi olla kustannustehokas, eikä siksi pitäisi kaavamaisesti noudattaa Paras-hankkeen tuulesta temmattuja asukaspohjaesityksiä.
LÄHIDEMOKRATIAN NÄIVETTYMINEN
Lähipalvelujen katoamisen lisäksi ongelmana on lähidemokratian näivettyminen. Kuntien tehtäviä on 1990-luvulta lähtien jatkuvasti lisätty samaan aikaan kun valtionrahoitusosuuksia on leikattu. Tämä kehitys – sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen asukaspohjarajat – ovat pakottaneet kunnat monin paikoin luomaan epädemokraattisia ylikunnallisia hallintomalleja, näitä sekavia ja hajanaisia "hallinnollisia himmeleitä", joissa valta ja vastuu eivät kohtaa toisiaan.
Olemmeko matkalla kohti yhä harvempien valtaa ja yhä kasvottomampaa vallankäyttöä?
Kun kuntalaisen asioista päättävät toisen kunnan päättäjät, ilman että kuntalaisella on todellisia vaikutusmahdollisuuksia seurata ylikunnallista päätöksentekoa, ei kansanvalta voi toteutua enää edes välillisesti. Monesti ylikunnallisissa päätöksentekoelimissä eivät ole edes kaikki puolueet edustettuina.
JARRUA PAINETTAVA
Mitä tämän tilanteen korjaamiseksi sitten pitäisi tehdä? Perussuomalaiset esittävät pohdittavaksi kahta vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on, että painamme jarrua: Paras-lain ylisuuri 20 000 asukkaan asukaspohjavelvoite terveyspalveluissa puretaan pois, jolloin harvaan asutuilla alueilla on mahdollista tehdä vapaaehtoista yhteistyötä tai muodostaa järkeviä kuntaliitoksia nyt muodostettujen ylikunnallisten hallintomallien sijaan.
Nykyisen pienen kuntakoon säilyttäminen edellyttäisi valtiovallalta uusia arvovalintoja sen suhteen, mitkä ovat yksilön vastuiden ja yhteiskunnan vastuiden väliset suhteet. Nykymenolla pienet ja ikääntyvät kunnat kaatuvat taloudellisesti lainsäädäntöpohjaisiin velvoitteisiinsa, elleivät nosta veroastettaan rajusti. Tarvittaisiin uudenlaista ohjausta muualla sosiaali- ja terveyspolitiikassa, jotta esimerkiksi kuntien järjestämät vanhuspalvelut pystytään takaamaan kaikille.
MAAKUNNALLINEN KANSANVALTA
Toinen vaihtoehto tilanteen korjaamiseksi voisi olla, että kuntiin perustuvasta hallinnosta luovutaan ja siirrytään maakunnalliseen kansanvaltaan. Pääosa nykyään kunnille kuuluvasta vallasta siirrettäisiin maakunnille, ja päättäjät valittaisiin suoralla maakunnallisella kansanvaalilla. Samalla saataisiin kaikki demokraattisen kontrollin ulkopuolelle ajautuneet ylikunnalliset hallintorakenteet, kuten erikoissairaanhoito ja toisen asteen koulutus, takaisin demokraattisen kontrollin piiriin.
Valittiin näistä vaihtoehdoista jompikumpi, yhdistelmä tai joku muu, on Perussuomalaisten mielestä kansanvallan vahvistaminen joka tapauksessa ainoa kestävä tie myös maakuntien reuna-alueiden kannalta. Kuntakentän nykyinen epäselvä tilanne on – tavalla tai toisella – korjattava.
--
Lisätietoja:
puh. 050-576 7239