Maailmanlaajuisen laman takia myös Suomen talous ja työllisyys ovat heikentyneet nopeasti. Valtionvelan on arvioitu nousevan kehyskaudella 110 miljardiin euroon, mikä on kohtuullinen taso muihin EU-maiden velkoihin nähden, mutta kuitenkin jopa 50 % suhteessa bruttokansantuotteeseen ja noin 2,2-kertainen suhteessa valtion vuosibudjettiin.

Lisäksi Kreikan valtion valtavan velan ja budjettialijäämän seurauksena euromaissa alkaneen rahoituskriisin ”hinta” Suomelle on eduskunnan enemmistön lupaamine lainoineen ja takauksineen pahimmillaan 10 miljardia euroa eli valtion budjettiin nähden peräti viidesosa.

VALIO-OPPILAS SUOMI

Mikäli muiden euromaiden valtioiden alijäämät pahenevat, Suomi voi joutua vielä lisätakauksien antajaksi ja maksajaksi. On väärää politiikkaa, kun euromaiden valio-oppilas Suomi joutuu maksamaan muiden maiden holtittoman taloudenhoidon kustannuksia.

Perussuomalaisten mielestä olisi tullut ja tulee vastuuttomasti talouttaan hoitaneet maat asettaa vaihtoehtoisesti velkasaneeraukseen. Maamme hallituksen on talouden vakauttamiseksi ja keinottelun vähentämiseksi ryhdyttävä toimiin transaktio- eli valuutta- ja pörssiveron sekä pankki- ja luottolaitosveron käyttöönottamiseksi.

KUNTIEN TILANNE

Kuntarahoitus on Suomessa pahasti kriisiytymässä. Kuntien toimintamenot kasvavat vuosina 2009-2014 arvion mukaan jopa kaksi kertaa enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet. Kuntien talousongelmat johtuvat merkittävästi valtion harjoittamasta politiikasta. Valtio on parinkymmenen vuoden ajan lisännyt kuntien tehtäviä ja samaan aikaan vähentänyt kunnille peruspalvelujen rahoitusosuuttaan miljardeja euroja.

Keskeinen syy hyvinvointivaltion ja kansalaisten peruspalvelujen alasajoon on Lipposen ja Vanhasen hallitusten jo 15 vuoden ajan harjoittama menokehyspolitiikka. Varoja ei ole ohjattu eikä myöskään lähivuosina ohjata kansalaisten peruspalvelujen ja perusturvan parantamiseen – pikemminkin päinvastoin.

Ansiokehitykseen nähden kansalaisten perusturvan (toimeentulotuki, peruspäiväraha/työmarkkinatuki, kansaneläke, sairaspäiväraha, kotihoidon tuki, lapsilisä) taso on heikentynyt keskimäärin kolmasosalla vuosina 1993–2010. Riittämättömään perusturvaan on tehtävä tasokorotus.

ERIARVOISUUS KASVAA

Maan hallitukset ovat tarkoituksella kasvattaneet voimakkaasti kansalaisten eriarvoisuutta ja tuloeroja mm. aiheuttamalla kunnallisveron nostotarpeen, keventämällä tuloverotusta ja poistamalla varallisuusveron sekä nostamalla kiinteistö- ja erilaisia välillisiä veroja ja maksuja.

Verotusta on uudistettava kehyskaudella niin, että julkisen talouden tasapaino turvataan ja otetaan huomioon kansalaisten veronmaksukyky sekä yhdenvertaisuus myös pääoma- ja ansioverotuksen kesken.

Harjoitetun politiikan seurauksena köyhien määrä on uusien arviointiperusteiden mukaan 920 000 henkeä, joista lapsia 200 000 eli moninkertainen määrä vuoteen 1990 verrattuna. Kehysbudjetti on tyly pientuloisille, eläkeläisille, veteraaneille, lapsiperheille, yksinhuoltajille, omaishoitajille, vammaisille ja sairaille. Perussuomalaiset eivät tätä voi hyväksyä. Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää, että suunnittelukauden lopulla on eri toimenpiteiden avulla köyhien määrä saatu pudotettua alle puoleen.

PALVELUTASON TURVAAMINEN

Valtiontalouden kehysesityksessä arvioidaan sosiaali- ja terveystoimen kokonaismenojen jopa alentuvan 11.666 miljoonasta eurosta (vuonna 2011, 11.540 m€ vuonna 2014) huolimatta väestön kasvusta ja ikääntymisestä.

Selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvittaisiin kuitenkin yli viiden prosentin vuosittainen kasvu palvelutason turvaamiseksi. Jo yksinomaan vanhuspalvelujen turvaamiseen tarvittaisiin heti tuhansia uusia työntekijöitä. Hoitajien työtä tehostamalla ei terveyspalveluja enää voi parantaa. Jo nyt meillä on sataa vanhusta kohden puolet vähemmän henkilökuntaa kuin Norjassa.

Arvion mukaan 15 vuoden aikana tulisi saada 150 000 uutta terveysalan ammattilaista turvaamaan terveyspalveluja ja korvaamaan eläkkeelle lähteviä. Kehykset toteuttamalla terveyspalvelut Suomessa heikkenevät rajusti. Perussuomalaiset vaativat terveyspalvelujen tason turvaamista.

TYÖTTÖMYYS JÄTTIONGELMA

Jättityöttömyys on Suomen jättiongelma. Ottaen lomautetut ja tukitoimenpiteiden varassa olevat mukaan lukuun on laajan työttömyyden piirissä Suomessa kaikkiaan 420 000 henkeä. Maan hallituksen keskeinen huolenaihe on kuitenkin toimet työvoimapulan poistamiseksi ja työssä olevien työurien pidentämiseksi. Työttömyyden kirot koskettavat suoraan lähes miljoonaa perheen jäsentä.

Huolestuttavaa on myös nuorten työttömien määrän kasvu. Joka neljäs nuori ei nykyään saa työtä. Työllisyyden hoito on parasta talouspolitiikkaa, minkä hallitus kehyspäätöksessään on unohtanut. Pienyrittäjyyttä – jopa 1-2 hengen yrityksiä - on tuettava byrokratiaa vähentämällä ja työnantajarasitteita helpottamalla.

Nuorta ei saa päästää syrjäytymään, mistä aiheutuu yhteiskunnalle miljoonaluokan kustannukset. Nuorille on turvattava koulutus- tai työharjoittelupaikka sekä yhteiskunnalle edullisia palkkatuki- yms. järjestelmiä otettava laajasti käyttöön kymmenien tuhansien työttömien työllistymiseksi.

HOLTITON MAMU-POLITIIKKA

Maan hallituksen maahanmuuttopolitiikka on ollut holtitonta. Hallitsematon maahanmuutto rehottaa. Turvapaikanhakijoiden sekä ankkurilasten ja heidän sukulaistensa määrä on kasvanut voimakkaasti, samoin ihmissalakuljetus. Turvapaikanhakemusten käsittely vie pahimmillaan jopa kaksi vuotta. Myös kotouttaminen on monesti epäonnistunut. Yhteiskunnalle epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan kustannukset ovat satoja miljoonia euroja.

Kehitysapu on pantava täydelliseen remonttiin. Annettu kehitysapu on lisännyt korruptiota ja jopa kärjistänyt köyhyysongelmaa.

Harmaa talous on saatava kuriin. On varmistettava valvontaa lisäämällä, että ulkomaista työvoimaa Suomeen värväävät yritykset hoitavat työnantajavelvoitteensa, kuten maksavat TES:n mukaista palkkaa, maksavat verot ja sosiaaliturvamaksut. Nyt laittomin perustein palkatun työvoiman takia menetetään jopa satojen miljoonien verotulot ja tuhannet suomalaiset työntekijät jäävät työttömiksi.

TIESTÖN RAPAUTUMINEN

Tieverkoston on annettu rapautua riittämättömän rahoituksen takia parinkymmenen vuoden ajan. Jo tiestön nykykunnon säilyttäminen edellyttää teiden ylläpidon vuosirahoituksen nostamista vähintään 65 miljoonalla eurolla. Hyvä tie- ja rautatieverkosto on perusedellytys kansalaisten tasa-arvon ja toimeentulon turvaamiseksi sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistamiseksi kaikkialla maassamme.

EU:n suurtiloja tukeva maatalouspolitiikka kurjistaa suomalaisia perheviljelmiä. On varmistettava, että kotimaisilla tiloilla on ruoantuotantoon riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset.

Kotimaisia, uusiutuvia energiamuotoja on kehitettävä sekä puun hyödyntämistä eri tarkoituksiin lisättävä. Näin voidaan luoda jopa kymmeniä tuhansia työpaikkoja Suomeen.

Edellä todetuin perustein perussuomalaiset eivät voi hyväksyä hallituksen esittämiä kehyksiä perusteluineen. Kehykset lisäävät kansalaisten eriarvoisuutta ja köyhyyttä, vaarantavat hyvinvointipalvelut ja työllisyyden turvaamisen.

--

Lisätietoja:

pietari.jaaskelainen@eduskunta.fi

puh. (09) 4321