Kansalaistemme unettomat yöt jatkuvat heidän pelätessään pääministeri Kiviniemen johtaman hallituksen tulevia päätöksiä, onhan uusi pääministeri luvannut jatkaa edellisen hallituksen tapaan sairaiden ja heikkojen sortamista. Esimerkistä käy edellisen hallituksen myötävaikuttaminen Heinolan reumasairaalan lopettamiseen. Tiedossa on myös köyhille keppiä etuuksien heikennysten ja veronkorotusten muodossa.

On käytännössä turhaa lähteä syvällisemmin pohtimaan pääministeri Kiviniemen hallituksen ohjelmaa, koska se perustuu pitkälti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan vuodelta 2007. Joitakin ympäripyöreitä täsmennyksiä uusi hallitus toki siihen esittää, joskin ne ovat vain kosmeettisia.

KEHYS TEHTY LIHAVINA VUOSINA

Hallituksen talouspolitiikan luvataan jatkuvan entisellään, eli noudatetaan kehystä joka on tehty lihavina vuosina, aivan toisissa taloudellisissa olosuhteissa kuin nyt eletään. Nyt jos koskaan Kiviniemen hallituksella olisi ollut todellinen mahdollisuus valmistella uusi talouden tervehdyttämiskehys, joka olisi tähdännyt kansantalouden nousuun ja kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin varmistamiseen pitkälle 2010-luvulle.

Mutta liekö naapurimaan prinsessahäät kiinnostaneet pääministeriä enemmän kuin Suomen hyvinvointi, koska jälki näyttää hutaisten tehdyltä. Ei siis ihme, että oppositiopuolueet ovat yhdessä valmistelleet epäluottamusponnen, johon Perussuomalaiset yhtyvät.

KENEN SELKÄNAHASTA?

Miniohjelmasta jonka hallitus kiireessä kyhäsi kokoon käy ilmi, että tavoitteena on supistaa julkisen talouden alijäämää alle eurooppalaisen kolmen prosentin tason jo vuonna 2011.

Herää kysymys, kenen selkänahasta tämä alijäämän supistus revitään? Etteivät maksajina vain olisi perustoimeentulolla elävät ja pienipalkkaiset suomalaiset? Kysyä sopii myös minne ohjelmasta unohtuivat eläkeläiset, työttömät, sairaat, ruokaansa jonottavat lapsiperheet, veteraanit ja kotirintamanaiset?

Hallitus elättelee ohjelmassaan toiveita siitä, että Suomen niin sanottu työvoimapula korjaantuu työperäisellä maahanmuutolla kuin itsestään. Kuvitteletteko te pääministeri Kiviniemi, että suomalaiset laivanrakentajat tai rakennusmiehet katselevat tyytyväisyydellä näitä parin euron tuontirakentajia? Eivät varmasti katso.

ULKOMAINEN HALPATYÖVOIMA

Perussuomalaisten mielestä suomalainen hyvinvointivaltio ei kestä sitä, että ulkomailta tulee henkilö tekemään työt jopa kymmenen kertaa halvemmalla, ja vie palkkansa sekä pahimmillaan veronsa muihin maihin. Sellaisessa pelissä on kaksi häviäjää: suomalainen työntekijä ja talouslamassa painiva Suomi. Voittajia ovat harmaata työvoimaa käyttävät rakennusfirmat sekä heitä välittävät ja vuokraavat yritykset.

Hallitus aikoo miniohjelmansa perusteella puuttua muun muassa verotuksen avulla tähän edellä mainittuun epäkohtaan.

Rouva pääministeri: Perussuomalaiset kysyvät, mitä te aiotte tehdä lopettaaksenne edeltäjänne vetämän hallituksen suosiman halpatyövoiman käytön ja tuodaksenne ulkomaisen työvoiman samalle viivalle suomalaisen työvoiman kanssa?

Perussuomalaisten mielestä samapalkkaisuuden ei pidä koskea pelkästään eri sukupuolia vaan myös kaikkia Suomessa samanlaista työtä tekeviä.

VEROTUKSEN MUUTOKSET

Uusi hallitus aikoo luoda edellytyksiä talouskasvulle muun muassa verotuksen painopistemuutoksilla.

Valitettavasti monet verotusmuutokset, oli sitten kyse veropohjan laajentamisesta taikka jo olemassa olevien verojen korottamisesta, iskevät erityisesti maaseudun asukkaisiin, kuten ensi vuoden alkuun kaavailtu polttoaineveron korotus.

Lisäksi on huomattava, että välillisen verotuksen ja maksujen korotus rokottaa aina eniten pienituloisia.

MAASEUTU UNOHDETTU

Perussuomalaisten mielestä maaseudun toimintaedellytysten vahvistamisen tulisi olla hallituksen toimintalistalla kärkipäässä. Alempiasteisen tiestön kunnossapito, maa- ja metsätalouden tukeminen sekä sosiaali- ja terveystoimen että ylipäänsä kunnallisten peruspalveluiden säilyttäminen, ovat koko maan asuttuna pitämisen ehdottomia edellytyksiä. Nyt ne on vaan unohdettu.

Valitettavasti Kiviniemen hallitus aikoo jatkaa entisen pääministerin linjaa jatkamalla kunta- ja palvelurakenneuudistusta, joka on suurelta osin syypää siihen, että ihmiset joutuvat muuttamaan keskustaajamiin.

KUNTIEN ITSEHALLINTO

Lopuksi kiinnittäisin kansalaisten huomiota siihen, mitä hallitusohjelmassa sanotaan kuntien taloudesta ja kehysmenettelystä. Hallituksen tavoitteena on valmistella kehysmenettely, jonka avulla kuntien menoja voidaan hallita. Tämän seurannan luvataan johtavan palveluiden saatavuuden varmistamiseen.

Herää väistämättä kysymys, onko hallituksen tarkoituksena ajaa kunnallinen päätäntävalta alas ja edistää tällä tavalla sellaista politiikkaa, jossa hallitus määräisi keskipitkän aikavälin kuluessa jokaiselle kunnalle oman menobudjetin, jonka puitteissa sen on sitten toimittava? Tämähän olisi aivan karmeaa politiikkaa, jolla voitaisiin pakottaa kunnat tanssimaan hallituksen pillin mukaan. Onkohan jossain unohdettu perustuslain takaama kuntien itsehallinto?

--

Lisätietoja:

pentti.oinonen@eduskunta.fi

puh. 050-512 2472