Useat talousennusteet povaavat talouden taittuvan nousuun. Hallitus kuitenkin näyttää toimivan siten, etteivät nämä positiiviset ennusteet toteutuisi. Valtiovarainministeri Kataisen ”historialliseksi vihreäksi verouudistukseksi” markkinoima energiavero jää aikakirjoihin historialliseksi – ei kuitenkaan vihreäksi vaan virheverouudistukseksi.
Energiaveropakettia ollaan nyt opposition painostuksesta avaamassa, ministeri Kataisen mukaan varmuuden vuoksi. Paketissa on kuitenkin kyse suuresta kokonaisuudesta, josta kivihiilen ja maakaasun suhde on vain pieni osa. Pienet tarkistukset eivät riitä, kun koko paketti on lähtökohtaisesti väärää politiikkaa.
Energiapolitiikan pitää olla pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Perussuomalaiset esittävät ehdotetusta energiaverosta luopumista kokonaisuudessaan, koska se on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen ja heikentää teollisuutemme kilpailukykyä.
LEIKKAUSKOHTEITA RIITTÄÄ
Ehdotamme energiaverolla kerättävälle 750 miljoonalle eurolle vaihtoehdoksi vastaavan kokoiset leikkaukset. Budjetin tasapainottamiseksi tehtävät leikkausesityksemme eivät heikennä kansalaisten sosiaaliturvaa tai palveluja eivätkä vaaranna yritysten kilpailukykyä. Ne kohdennetaan kohteisiin, joita ilmankin suomalaiset tulevat toimeen.
Ison-Britannian puolesta maksettavasta EU-jäsenmaksuhelpotuksesta on jo korkea aika irtautua. Kehitysavun ja Venäjän lähialueyhteistyön määrärahoja on reilusti vähennettävä niiden tehottomuuden ja epäiltyjen suoranaisten väärinkäytösten vuoksi; esimerkiksi kehitysyhteistyöjärjestö Kepan raportit ovat korutonta kertomaa näiltä osin.
Ministeri Thorsin vastuualueella olevan maahanmuuttopolitiikan järkiperäistämisellä saadaan huomattavat säästöt aikaiseksi samoin kuin ilmastopolitiikan uudelleenarvioinnilla. Suomi ei voi sokeasti jatkaa nykyistä ilmastopolitiikan linjaa, kun jatkuvasti tulee esiin YK:n alaisen IPCC:n tutkimustulosten vääristelyt ja johdon korruptioepäilyt.
Edellä mainituista kohteista on jo löydettävissä 750 miljoonan säästöt. Tulemme jättämään tarkemmat euromääräiset esityksemme myöhemmin.
KUNNAT JA OMAISHOITAJAT
Valtio on osaltaan ajanut kuntia niin heikkoon taloudelliseen tilaan, että niiden on vaikea selviytyä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä velvoitteistaan. Surullinen esimerkki on, että hoitoon pääsy hoitotakuun edellyttämässä ajassa ei toteudu kaikkialla. Eikö siihen, mikä lailla säädetään, pitäisi olla myös resursseja? Hoitotakuun toteutumiseksi hoivatyöhön tarvitaan lisää osaavaa henkilökuntaa.
Myös laitoshoidon tarvetta vähentävää omaishoitoa on tuettava nykyistä enemmän. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtään vuorokauden ympäri olemattomalla korvauksella, joka ei mitenkään vastaa heidän työnsä raskautta.
Lisäksi eri puolella Suomea asuvat omaishoitajat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa, sillä kunnat päättävät itse omaishoidon tuen myöntämisestä ja sen suuruudesta eikä kaikille hoitajille järjesty edes lain edellyttämiä vapaapäiviä. Kun kuntien talous on tiukoilla, eriarvoisuus korostuu entisestään. Siksi valtiovallan olisi saneltava omaishoidolle yhtenäiset pelisäännöt. Perussuomalaiset edellyttävät, että omaishoidon tuki siirretään Kelan kontolle ja siitä tehdään subjektiivinen oikeus.
"TUOTTAVUUSOHJELMA"
Perussuomalaiset ovat moneen otteeseen korostaneet, että valtion tuottavuusohjelman tavoitteena tulisi olla tuottavuuden ja palveluiden aito parantaminen, eikä vain henkilöstön määrän vähentäminen. Se on kantamme edelleen – etenkin, kun epäilyksemme perusteettomasta henkilöstön vähentämisestä tuottavuuden lisäämisen varjolla on osoittautunut todeksi.
Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomuksessa todetaan: ”vähennystavoitteiden määrittely ei ole perustellusti nojannut todelliseen tuottavuuspotentiaaliin eikä vähennysten taustalta kaikilta osin löydy tuottavuustoimenpiteitä… Tarkastusvirasto katsoo, että henkilötyövuosivähennystavoitteiden tasolle tulisi esittää nykyistä pätevämmät perusteet.”
Tuottavuutta pitää siis etsiä jostain muualta kuin henkilöstön vähentämisestä. Yksi keino on kieltää poliittiset virkanimitykset. Kun tiedetään, että jokin virkanimitys suoritetaan pääasiallisesti jäsenkirjan perusteella, karsii tämä suuren joukon päteviä viranhakijoita. Kaikki verovaroin ylläpidettävät työpaikat tuleekin panna julkiseen hakuun, minkä jälkeen pitää valita osaavin ja pätevin henkilö. Lisäksi säästöjä saataisiin helposti aikaan kohtuullistamalla valtionyhtiöiden johtajien jättipalkkoja ja -eläkkeitä.
TYÖTÄ TYÖTTÖMILLE
Maassamme on yli 300 000 työtöntä, mutta hallitus aikoo vähentää työllisyysmäärärahoja. Se on kylmäsydämistä kamreeripolitiikkaa, jonka seurauksena nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys sekä syrjäytyminen edelleen kasvavat.
Perussuomalaisten mielestä ensi vuoden budjetin tulee olla työn budjetti. Vuonna 2011 tulee työllistää 100 000 työtöntä työharjoittelu-, työpaja-, palkkatuki- ym. järjestelmiä hyväksikäyttäen. Painopiste tulee olla nuorissa ja pitkäaikaistyöttömissä.
Työllistämisen kustannuksista valtaosa palautuu takaisin valtiolle ja kunnille säästöinä, joita saadaan asumistuki-, toimeentulotuki- yms. sosiaalikulujen sekä työttömyyskulujen vähenemisestä, palkasta saatavista vero- ja sosiaaliturvamaksuista sekä lisääntyvän kulutuksen aiheuttamasta taloudellisesta hyödystä kuten kasvavista alv-tuloista.
Työllistäminen kannattaa aina, sillä nuorena syrjäytyneen, työttömyys- ja sosiaalietuuksien varassa elävän ihmisen kustannukset yhteiskunnalle voivat olla miljoonan euron luokkaa. Tähän meillä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti varaa.
ERIARVOISUUTTA KASVATETAAN
Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana hallitukset ovat tietoisesti edistäneet kansalaisten eriarvoisuutta tuloeroja kasvattamalla. Köyhien määrä on kolminkertaistunut. Samaan aikaan, kun leipäjonot kasvavat, eliitti vaurastuu entisestään. Hallitus pyrkii häivyttämään tätä eriarvoistumiskehitystä muun muassa lainsäädännön muutoksilla, joilla piilotetaan kansalaisten kuntakohtaiset verotustiedot maakunnalliseen rekisteriin.
Esimerkiksi piskuisella Ahvenanmaalla tämä ei ole ongelma, mutta ongelma se on Uudellamaalla, jossa 1,5 miljoonan ihmiset verotustiedot on kaavailtu laitettaviksi yhteen ja samaan rekisteriin. Muutaman vuoden kuluttua sen selvittäminen, kuinka paljon esimerkiksi kuntien johtavat virkamiehet, kunnallisten yhtiöiden johto, keskeiset poliitikot tai tietyt yritysjohtajat ansaitsevat, tulee olemaan käytännössä mahdotonta. Tuloerojen kasvun häivyttäminen alkoi jo 2006, jolloin varallisuusveron kumoamisen yhteydessä myös varallisuustiedot lakkasivat olemasta julkisia.
Eriarvoistumisen piilottelun sijaan hallituksen tulee puuttua asiaan kohdistamalla verotusta kansalaisten maksukyvyn mukaan. Perussuomalaisten mielestä varallisuusvero pitää palauttaa. Pääomatulojen verotusta on myös kiristettävä.
Pääomatulojen verotuksen progressiivisuus olisi oikeudenmukaista paitsi yksilöiden myös yritysten tasolla, sillä se antaisi elintilaa pienille ja keskisuurille yrityksille. Ilman, että horjutettaisiin elinkeinoelämän rakenteita, voitaisiin valtiolle kerätä lisätuloja 300–500 miljoonaa euroa.
SOTIEMME VETERAANIT
Sotiemme veteraaneja on elossa lähes 60 000. Heidän keski-ikänsä on noin 88 vuotta. Ikääntymisen myötä kunniakansalaistemme kunto heikkenee ja tuen tarve kasvaa. Perussuomalaisten mielestä etenkään veteraanikuntoutuksen resurssit eivät ole lähelläkään sitä tasoa, millä niiden pitäisi olla, koska jokaisella veteraanilla tulisi olla mahdollisuus vuosittaiseen kuntoutusjaksoon.
Mielestämme myös veteraanin puolisolla pitäisi olla oikeus asua miehensä kanssa, vaikka sitten veteraanien veljes- tai sairaskodissa. Ja eikö jo viimein olisi aika luopua veteraanien lainmukaisia etuuksia määritettäessä työkyvyttömyysprosenteista? Myös sotaorpojen kuntoutustoiminta olisi oikein ja kohtuullista käynnistää.
MUMMONMÖKKIEN PUHDISTAMOPAKKO
Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toteuttamisessa on otettava aikalisä, kun hallituskaan ei ole osoittamassa uudistukseen riittävää rahoitusta. Pienten kotitalouksien jätevesien ympäristölle aiheuttama kuormitus on olematonta. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko järkeä vaatia mökinmummoilta kalliita investointeja, kun samaan aikaan naapurin peltoa saa vapaasti lannoittaa suursikalan jätöksillä.
Mummonmökkien puhdistamopakko on tyypillistä kepulaista ympäristöpolitiikkaa pahimmillaan. On aloitettava kunnollinen selvitys koko asetuksen järkevyydestä.
MAATALOUS
Perheviljelmäpohjainen maatalous on ollut jo pitkään vaikeuksissa. Yhä useampi tila on joutunut ulosottomiesten kynsiin. Jos Suomessa halutaan myös tulevaisuudessa syödä terveellistä ja ympäristöystävällistä lähiruokaa sekä pitää maa kauttaaltaan asuttuna, on maatilojen ahdinkoon saatava pikaisesti apua.
Tällä hetkellä erityisesti suuritöisillä karjatiloilla tuottajan saama korvaus ei ole missään suhteessa työmäärään, eikä siihen, mitä kuluttaja tuotteesta kaupassa maksaa. Tuottajille pitäisi jäädä enemmän rahaa käteen tuotteistaan ja välikäsille valuvaa rahaa pitäisi voida vähentää. Ei ole oikein, että kuluttaja maksaa maitolitrasta euron, mutta tuottajan tilipussiin tästä kilahtaa vain kolmekymmentä senttiä.
TIESTÖ
Ongelmana on myös maanteiden huutava korjaustarve. Etenkin alempiasteisen tiestön on annettu rapautua riittämättömän rahoituksen takia jo parinkymmenen vuoden ajan ja linja näyttää jatkuvan. Perusväylänpidon vuotuinen lisätarve on ainakin 150 miljoonaa euroa. Sekin riittäisi lähinnä vain vaurioiden paikkaamiseen. Rahoitusta voidaan kerätä muun muassa tiemaksuina ulkomaisilta kuljetusyrityksiltä.
Hyvä tie- ja rataverkosto on perusedellytys kansalaisten tasa-arvon ja toimeentulon turvaamiseksi sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistamiseksi kaikkialla maassamme.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenet ottavat tarkemmin kantaa budjettiesityksen yksityiskohtiin. Lisäksi Perussuomalaiset esittävät lopuksi toivomuksenaan, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät pystyisivät, opposition tuella, valiokuntakäsittelyssä saamaan hallituksen esitykseen kansalaisten perustuslainkin takaamia perusoikeuksia ja palveluja parantavia muutoksia yhteisen isänmaamme ja sen kansalaisten parhaaksi.
--
Lisätietoja:
pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi
puh. 050-5122788