Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta EU:n kriisinhallintaoperaatioon on mielenkiintoinen selonteko. Erikoista siinä on sen asenne oikeudenkäynteihin. Julkisuudessa olleiden tietojen pohjalta kukaan ei ole halunnut mahdollistaa tilannetta, jossa Suomi voisi joutua järjestämään merirosvojen oikeudenkäyntejä omalla maaperällään.

Hallitus on silti tuonut muutama viikko sitten eduskunnalle käsittelyyn lain HE 117/2010, joka nimenomaan mahdollistaa merirosvo-oikeudenkäynnit Suomessa. Tähän on mielestämme vain yksi syy: halu mielistellä EU:ta ja Natoa.

Toki näille oikeudenkäynneille on nyt sitten asetettu selonteon mukaan tiukat ehdot. Oikeudenkäynti voi toteutua lähinnä vain tilanteessa, jossa merirosvojen hyökkäyksen kohteena on ollut suomalainen alus tai Suomen kansalainen. Se mihin selonteko ei vastaa on tilanne, jossa kiinni jääneistä Rosvo-Roopeista yksi tai useampi paljastuisikin Suomen kansalaisiksi.

VEIJARIT SUOMEEN?

Suomen rikoslain 34 A-luvun sekä julkisuudessa esillä olleiden, merirosvojen itsensä kertomien motiivitietojen pohjalta Somalian rannikon merirosvouksen voisi ajatella täyttävän terroristisessa tarkoituksessa tehdyn kaappausrikoksen tuntomerkistön. Rikoksesta epäiltyyn pitää tällöin soveltaa Suomen lakia riippumatta siitä kuka tekee ja missä.

Kysynkin, tarkoittaako tämä tässä tapauksessa sitä, että nämä suomalaisia aluksia tai kansalaisia vastaan toimineet veijarit tuodaan automaattisesti Suomeen käräjille? Jos näin ei tehdä, mihin maihin heidät sitten viedään, Keniahan ei enää heitä vastaanota?

MIKÄ ON HINTA?

Jos ja kun merirosvoja päätettäisiin tuoda Suomeen tuomittavaksi, törmätään kustannuksiin. Ruandalaisen kansanmurhasta epäillyn henkilön oikeudenkäynti on tullut maksamaan veronmaksajille 3 miljoonaa euroa jo ensimmäisessä oikeusasteessa.

Paljonko mahtaisi tusinan merirosvon oikeudenkäynneille tulla hintaa? Varsinkin jos asiaa puitaisiin lopulta kenties jopa korkeimmassa oikeusasteessamme, mikä olisi varsin todennäköistä?

Toivottavasti ministeri Brax ei keksi, että kaikki Somalian rannikolta kiinni otetut merirosvot tuotaisiin oikeudenkäyntiin Suomeen suomalaisten veronmaksajien kustannuksella, jonka jälkeen maahanmuuttoministeri Thors suosittelisi heille automaattista turvapaikkaa.

OMAN MAAN PUOLUSTAMINEN

Eräänä perusteluna Suomen osallistumiseksi sotilasoperaatioihin on käytetty Suomen turvallisuustilanteen vakaana pitämistä eli kriisien pitämistä poissa Euroopasta. Ministerit Stubb ja Häkämies, ovatko nämä merirosvot nyt sitten niin suuri uhka Suomelle, että heidän jahtaamiseensa halutaan käyttää miljoonatolkulla rahaa? Tämä raha on mielestämme pois oman maan puolustamisesta.

Voi pyhä sylvi sentään, tämä rosvo- ja poliisileikki tulee maksamaan kansalaisille ainakin 11,6 miljoonaa euroa!

Oletteko ministerit Stubb ja Häkämies olleenkaan miettineet, mitä tällä summalla olisi saatu kotimaassa aikaan?

Kansalaisemme ainakin ovat. Minäpä kerron teille pari esimerkkiä: Tuolla summalla voisi korottaa lapsiaan kotona hoitavien äitien ja isien saama kotihoidon tuki lähes samalle kuukausitasolle kuin mitä työttömyyspäiväraha on. Julkisen liikenteen tukeen olisi voitu tehdä ensi vuoden budjetissa peräti neljänneksen korotus, asia joka on erityisen tärkeä maaseudulla asuville. Tällä liki 12 miljoonalla eurolla olisi enemmän kuin tuplattu kansakunnan terveyden edistämiseen ensi vuodeksi ehdotettu sosiaali- ja terveysministeriön määräraha.

EI ATALANTA-OPERAATIOLLE

Perussuomalaiset kannattavat Suomen osallistumista YK:n siviilioperaatioihin, mutta emme kannata kallista Atalanta-operaatiota ja miinalaiva Pohjanmaan lähettämistä Somalian rannikolle rosvo- ja poliisileikkeihin.

Valtiomme joutuu ottamaan tällä hetkellä velkaa miljarditolkulla. Kysymys kuuluu, haluammeko käyttää osan siitä kalliiseen sotaleikkiin toisella puolella maailmaa vai omien kansalaistemme hyväksi?

Kyse onkin pitkälti arvovalinnoista. Perussuomalaiset valitsevat kotimaan.