Eurooppa-neuvosto ja unionin jäsenvaltiot ovat toimineet laittomasti, kun eivät ole noudattaneet perussopimuksen 125 artiklan säännöstä. Siinä nimenomaan kielletään jäsenvaltioita ja unionia ottamasta vastatakseen toisen jäsenvaltion sitoumuksista. Artiklan vastaisesti perustettiin erityisesti Kreikan rahoituskriisin ja sen muihin maihin leviämisen pelossa Euroopan rahoitusvakausrahasto ja -mekanismi (EFSF, EFSM).

Kuten Suuri valiokunta toteaa, kriisitilanteessa luotiin tilapäinen yhteisvastuun järjestelmä, joka sopii huonosti yhteen euroalueen säännöspohjaan. Tällä perussopimuksen vastaisella yhteisvastuujärjestelmällä ei myöskään saatu vakaus- ja kasvusopimuksen ehdot rikkoneita valtioita rahoittaneita pankkeja ja muita rahoituslaitoksia osallistumaan pelastusoperaation kuluihin, koska rahoittajien pääomariskit siirrettiin jäsenvaltioiden veronmaksajille.

RAHANKÄYTTÖ KURIIN

Euroopan komissiosta on nyt tullut lainsäädäntöpaketti EU:n talouspolitiikan koordinaation tehostamiseksi. EU- ja euromaiden holtiton rahankäyttö aiotaan laittaa kuriin jälleen kerran lain ja asetusten voimin, vaikka Dublinin vakaussopimustakaan (1996) ei ole noudatettu. Uusi lakipaketti on susi jo syntyessään. Sen sisältö on täynnä epämääräisiä ilmaisuja ja tulkinnanvaraisuuksia, jotka lisäävät EU-byrokratiaa ja byrokraattien valtaa. Päätöksentekojärjestelmän valtasuhteet ja toimivuus ovat kokonaan ratkaisematta. Lisäksi isot jäsenmaat hamuavat koko ajan lisää valtaa.

Lakipaketti sisältää yhden direktiivin ja viisi asetusta, joilla on tarkoitus saada jäsenmaiden taloudet tasapainoon. Direktiivillä luodaan kaiken kattavia ja moniselitteisiä ennuste- ja seurantajärjestelmiä, jotka jäsenmaat yhteisesti toteuttavat ja sitten niitä valvotaan Brysselistä käsin. Lakipaketin pääperiaate on yksinkertainen – jos et ole kiltisti, maksat sakkoja.

Asetuksen KOM (2010) 526 mukaan jäsenmaan julkiset menot eivät saisi kasvaa nopeammin kuin BKT keskimäärin, paitsi vakavan taantuman oloissa. Myös veroja korottamalla voi selvitä pinteestä. Muutoin tulee voimaan asetus KOM(2010) 524. Ensin tulee varoitus. Jos siitä ei oteta opiksi, niin EU:n näkymätön käsi käy suomalaisen veronmaksajan kukkarolla. Sakko on 350 miljoonaa euroa. Jos tämäkään ei tehoa, niin pannaan vielä päälle uusi sakko 175 miljoonaa euroa. Viimeistään siinä vaiheessa sakotetun maan pitäisi alkaa ryhdistäytyä. Toisaalta tähän ne sakkorangaistukset loppuivatkin, ellei sitten aloiteta uutta kierrosta.

Suomi on EU:n mallimaana noudattanut hyvin EU:n pelisääntöjä. Nyt meidän pitäisi sitten hyväksyä lakipaketti, jolla aletaan ohjata kansallista taloudellista päätöksentekoa ja yhtenäistämään budjettikehikkoja.

Kuten valiokunta toteaa, niin ehdotetuilla toimilla on tarkoitus vaikuttaa jäsenvaltioiden julkistalouksien kokonaisuuksiin, mikä merkitsee puuttumista myös kuntien ja esimerkiksi eläkelaitosten toimintaan. Tätä Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä. Seuraavaksi askel on se, että EU alkaa määrätä paljonko voimme käyttää rahaa sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseen - paljonko vanhustenhoitoon.

LISÄÄ SOSIALISMIA/INTEGRAATIOTA

Euroopan Unioni muistuttaa entistä enemmän edesmennyttä Neuvostoliittoa. Kun Neuvostoliitossa oli vaikeuksia, vaadittiin lisää sosialismia. Kun EU:ssa on vaikeuksia, vaaditaan lisää integraatiota. EU vastaa talouskriisiin keskittämällä budjettivalvontaa Brysseliin. Niin tehtiin Neuvostoliitossakin. Kyllä Moskova tiesi. Niin kauan kuin tiesi. Kansallista päätösvaltaa ei saa supistaa. Hallintopäätöksillä ei taloutta voida menestyksekkäästi hoitaa. Suomi maksaa EU:lle nettojäsenmaksuna 608 miljoonaa euroa ensi vuonna. Mitä me saamme vastineeksi? Direktiivejä.

Perussuomalaiset eivät hyväksy EU-byrokratian lisäämistä missään muodossa. Esitetyllä lakipaketilla valtaa siirrettäisiin taas kerran EU:lle ja heikennettäisiin mahdollisuutta omaan kansalliseen joustavaan päätöksentekoon.

Tämän lakipaketin päällimmäinen tarkoitus on lisätä EU:n taloudellista uskottavuutta.
Se on kuitenkin jo mennyt ja tulevat ongelmat odottavat oven takana. Monilla mailla on todellisia, lisääntyviä talousvaikeuksia, mitkä johtavat velkaantumisen ja työttömyyden kasvuun sekä peruspalvelujen leikkaamiseen. On ilmeinen vaara, että Suomi joutuu jatkossakin antamaan turvaavia vakuuksia yhä heikommassa taloudellisessa asemassa oleville maille euroalueen vakauden ja taloudellisen uskottavuuden turvaamiseksi ja joutuu näin itse ilman omaa syytään maksumieheksi - pahimmillaan miljardeja euroja.

AJAN KYSYMYS

Perussuomalaisten esittämä, eri EU-maiden kannalta oikeudenmukainen ja talouspoliittisesti tervehdyttävä vaihtoehto on, että kyseisissä maissa toteutetaan velkasaneeraus. Huonosti talouttaan hoitavien maiden ei tule kuulua euroalueeseen.

On yhä todennäköisempää, että EU:n ja euroalueen hajoaminen on vain ajan kysymys. Tulevaisuuden Eurooppa on itsenäisten kansakuntien Eurooppa, joka muodostaa yhteisen talous- ja vapaakauppa-alueen.

Perussuomalaiset eivät hyväksy kansallisen päätösvallan jatkuvaa heikentämistä ja vallan siirtoa EU:lle. Tosiasiassa on käynnissä EU:n liittovaltion luominen eräiden EU-maiden talous- ja velkakriisin varjolla. Perussuomalaiset eivät hyväksy EU:n perussopimuksen vastaisen ja näin ollen laittoman yhteisvastuujärjestelmän luomista Suomen ollessa muiden maiden holtittoman taloudenhoidon maksumiehenä.

--

pietari.jaaskelainen@eduskunta.fi

puh. (09) 4321