Hallitus esittää vähennettäväksi kuluvan vuoden budjettitalouden menoja yli 0,7 miljardilla eurolla, jolloin vuoden 2010 määrärahojen loppusumma alenisi 51,7 miljardiin euroon. Määrärahoja vähentää erityisesti Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan varattujen maksatusmäärärahojen alentaminen noin miljardilla eurolla.

Työttömyysrahat menevät pääomasijoituksiin

Hallituksen lisätalousarvioesitys on erinomainen esimerkki tämän hallituksen arvoista ja moraalista.

Kun työttömyyden hoitoon tarkoitettuja perusturvamäärärahoja vähennetään 130 miljoonalla eurolla, niin ainoastaan yksi viidesosa tästä summasta ehdotetaan käytettävän työllistämiseen.

Suurin osa rahoista laitetaan valtion pääomasijoitusyhtiöiden pääomien lisäämiseen, kuten Suomen Erillisverkot Oy:n tai sen tytäryhtiön pääomittamiseen 90 miljoonaa euroa.

Hallituksen linja köyhille ja sairaille on kylmä

Hallituksen lisäbudjettiesitys ei lainkaan poista kansalaisten lisääntyvää eriarvoisuutta saada tasa-arvoiset peruspalvelut kaikkialla maassamme ja eri väestöryhmille. Jo lakisääteisten palvelujen turvaaminen eräissä kunnissa on vaarassa ensi vuonna.

Määrärahoja tulee lisäbudjetissa kohdentaa toisin eli kansalaisten heikentyneen perusturvan ja hoitopalvelujen parantamiseen.

Työllisyyden parantamisen oltava avainasemassa

Maamme hallitus vähät välittää sadoista tuhansista työttömistä ja heidän perheistään. Maassamme on köyhiä kaikkiaan yli 900 000 ihmistä EU:n mittareiden mukaan eli jo joka kuudes suomalainen. Huomattava osa heistä on nuoria ja vaarassa syrjäytyä loppuelämäkseen, mikä tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi.

Perussuomalaisten mielestä kaikki mahdolliset toimet on nyt suunnattava työttömyyden nujertamiseen. 25,7 miljoonaa euroa on tässä tilanteessa häpeällisen pieni summa.

Työttömyys katkaistava välittömästi

Työttömyys – ja erityisesti nuorten työttömyys – tulee katkaista mahdollisimman nopeasti joko eri tavoin työllistämällä tai koulutuksella. Nuorten osalta tavoite tulisi olla, että viimeistään neljän kuukauden kuluttua työttömyysjakso päättyisi.

Palkkatuki on tehokas ja taloudellinen työllistämiskeino. Valtio ja työnantaja maksavat yhdessä palkkausmenot. Kun otetaan huomioon säästyvät sosiaali- ja työttömyyskulut ja palkasta saatavat verot ja sosiaaliturvamaksut, valtiolle ja kunnille palautuu palkkatukiosuudesta kaksi kolmasosaa suoraan takaisin. Tärkeintä on kuitenkin työn lisäarvo niin työntekijän, työnantajan kuin myös koko yhteiskunnan kannalta.

Pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistäminen avoimille työmarkkinoille on erittäin vaikeaa. Siksi kolmas sektori on näiden työllistämisessä avainasemassa. Valtion ja kuntien tulee tukea enemmän järjestöjä vaikeasti työllistyvien työllistämisessä, kuntoutuksessa ja elämänhallinnassa.

Ihmisten oikeusturva vaarassa

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on hyvä esimerkki hallituksen käsittämättömästä tavasta laatia talousarvioita.

Tämän lautakunnan päätöksenteon nopeudella on yksittäisen ihmisen oikeusturvan kannalta ratkaiseva merkitys. Lautakunta ei pysty palvelemaan asiakkaitaan perustuslain 21 §:n edellyttämällä tavalla. Laissa todetaan, että "jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.”

Tällä hetkellä asiakkaat joutuvat jonottamaan päätöstä keskimäärin yli vuoden. Monilla asiakkailla on suuria vaikeuksia tulla taloudellisesti toimeen päätöstä odottaessaan. Heidän ihmisarvoaan on loukattu, ja monilla on tästä johtuen myös mielenterveydellisiä ongelmia.

Hallitus alibudjetoi tietoisesti

Hallitus joutuu myöntämään Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle jo toista kertaa lisämäärärahaa, vaikka oli erittäin hyvin tiedossa jo varsinaista talousarviota laadittaessa, että raha ei tule riittämään.

Miksi hallitus alibudjetoi? Tällä tavallako pyritään nostamaan tuottavuutta? Ensi vuonna joudutaan taas turvautumaan lisäbudjettiin. Talousarviossa on myönnetty rahaa ensi vuodelle 4,5 miljoonaa vaikka jo tänä vuonna tarvitaan 5,2 miljoonaa euroa. Ensi vuoden määrärahat eivät tule millään riittämään.

Perussuomalaiset ovat esittäneet miljoonan euron lisärahoitusta ensi vuodelle käsittelyaikojen lyhentämiseksi inhimilliselle tasolle. Toivottavasti eduskunta vihdoinkin ymmärtäisi varata riittävän määrärahan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toiminnalle ensi vuoden talousarvioon.

Lisäbudjetilla työtä ja perusturvaa

Perussuomalaisten mielestä eduskunnan tulee korjata lisäbudjettiesitys siten, että panostetaan hyvinvointiyhteiskunnan perusedellytyksiin; työpaikkojen ja peruspalvelujen turvaamiseen.