Harmaan talouden kasvu on ollut räjähdysmäistä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa, tuoreessa tutkimuksessa Suomen harmaan talouden kokonaismääräksi on vuonna 2008 laskettu noin kymmenen miljardia euroa. Se tarkoittaa reilua viittä prosenttia bruttokansantuotteesta. Harmaa talous aiheuttaa miljardien eurojen suuruiset veromenetykset ja satojen miljoonien eurojen vajauksen sosiaalivakuutusmaksujen kertymään joka vuosi.

Lakisääteisten maksujen kiertämisellä sekä työntekijöiden alepalkoilla harmaan talouden yritykset voittavat urakkakilpailuja jopa kuntien ja muun julkishallinnon hankkeissa. Rehellisten yritysten ja yrittäjien kilpailukyky heikkenee ja pahimmassa tapauksessa ne ajautuvat konkurssiin. Tämä on saatava loppumaan. Suomalaisen työn ja yrittämisen puolesta tarvitaan järeitä toimia ja nopeasti.

Rakennusalan harmaan talouden kitkemisellä voitaisiin arvion mukaan työllistää lähes kaikki maamme rakennusalan nykyisistä työttömistä. Vastaavanlainen vaikutus voitaisiin saada aikaan muillakin aloilla, joille harmaa talous on rantautunut.

Harmaan talouden torjunta edesauttaisi myös sopimusyhteiskunnan pystyssä pitämistä. Nyt harmaan talouden alepalkoilla luodaan kahdet työmarkkinat, minkä seurauksena yleissitovat työehtosopimukset murenevat.

Valvontaa tehostettava, sanktioita korotettava

Perussuomalaiset esittävät nykyisen tilaajavastuulain valvonnan tehostamista ja sen laiminlyönneistä seuraavien sanktioiden huomattavia korotuksia. Tilaajalla tulisi olla vastuu koko aliurakoitsijaketjusta ja sen toimimisesta lain mukaan. Sanktioiden korotukset ovat tarpeen, sillä tällä hetkellä laiminlyöntimaksut eivät lainkaan vastaa sitä hyötyä, jonka tilaaja saa veroja ja muita maksuvelvoitteitaan laiminlyövästä alihankkijasta. Työsuojelupiirien tarkastusoikeuksia tulisi laajentaa ja niiden voimavaroja lisätä.

Pääurakoitsijoiden pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tarkastusoikeudet on laajennettava koskemaan koko alihankintaketjun kaikkia yrityksiä. Toivottavasti tämä toteutuu sopimusteitse, muutoin on tehtävä lainsäädännöllisiä toimia. Verottajan, poliisin, rajaviranomaisten ja tullin sekä työsuojelupiirien tietoverkkojen yhteensovittamisen esteet on poistettava välittömästi – olivat ne sitten teknisiä tai lainsäädännöllisiä.

Ulkomaisten yritysten velvollisuudet tarkasteluun

Suomen viranomaisilla ei tällä hetkellä ole riittävästi mahdollisuuksia valvoa, hoitavatko täällä ilman kiinteää toimipaikkaa toimivat ulkomaalaiset yritykset velvollisuuksiaan. Ulkomaisilta aliurakointia harjoittavilta yrityksiltä vaaditaan kiinteä toimipaikka vasta, jos yritys toimii Suomessa yli kuusi kuukautta. Säännöstä kierretään perustamalla uusi yritys jatkamaan toimintaa puolen vuoden välein. Kiinteän toimipaikan syntymiseen edellytettävää aikaa tulisi lyhentää huomattavasti.

Ulkomaisille yrityksille tulisi myös säätää velvollisuus periä lähdevero tai toimittaa ennakonpidätys silloin, kun ne maksavat Suomessa tehdystä työstä veronalaisia palkkoja riippumatta siitä, onko yrityksellä Suomessa kiinteä toimipaikka vai ei.

Käännetty arvonlisävero rehellisten yritysten turvana

Verohallintoon ollaan perustamassa pysyvä harmaan talouden selvitysyksikkö, jonka tehtävänä olisi auttaa harmaan talouden torjunnassa tuottamalla ja jakamalla ongelmaan liittyvää tietoa. Yksikön perustaminen on askel oikeaan suuntaan ja sen taloudelliset resurssit tulee turvata.

On myös hyvä, että käännetty arvonlisävero vihdoin otetaan käyttöön. Uskomme, että sen avulla saadaan tehokkaasti karsittua harmaata taloutta, parannettua työllisyyttä ja kohennettua valtion taloutta sekä lisäksi parannettua rehellisten suomalaisten yritysten asemaa ja toimintaedellytyksiä.

Talousrikostutkintaan liittyvä rikoshyödyn jäljittäminen ja takaisin saaminen ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Esimerkiksi vuonna 2008 on laskennallisen haltuun saadun rikoshyödyn arvioitu tuottavan valtiolle ja asianomistajille lähes 130 000 euroa henkilötyövuotta kohden. Tämä jos mikä on tuottavaa toimintaa, ja siihen tulisi saada merkittävästi enemmän resursseja. Poliisin ja veroviranomaisten yhteistyöllä voitaisiin puuttua nykyistä vieläkin tehokkaammin myös reaaliaikaisiin talousrikosasioihin.

Rajavalvojille välitön käännytysoikeus

Suomen harmaan talouden kansainvälistyminen ja siirtyminen ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden käsiin on kiihtynyt 2000-luvulla. Tällä hetkellä harmaan talouden ammattilaisista valtaosa on ulkomaalaisia yrityksiä. Kaikista kiinni jääneistä yrityksistä, niiden omistajista ja työntekijöistä on tehtävä rekisteri. Sen perusteella annettaisiin rajavalvojille välitön käännytysoikeus. Näin suljettaisiin tehokkaasti muualta tulevien harmaan talouden harjoittajien rantautuminen maahamme.

Harkitsemisen arvoisena pidämme Rakennusliiton esitystä tunnistekorttiin liitettävästä veronumerosta. Tämä esitys tulisi pikaisesti selvittää ja antaa siitä asiaankuuluvat säädökset.

Suomalaisen työn puolustamiseksi on löydettävä lisää keinoja jo tällä hallituskaudella. Harmaan talouden kitkemisen lisäksi suomalaisten yritysten halukkuuteen investoida ja kehittää toimintaansa kotimaassa täytyy panostaa. Julkinen talous ja ennen kaikkea suuri työttömien joukko ovat ensimmäisenä hyötymässä silloin, kun työllistymistä voidaan tukea kannustamalla yrityksiä investointeihin.