Käsittelyssä on Suomen historian ensimmäinen valtioneuvoston tasa-arvoselonteko, joka linjaa tasa-arvopolitiikkaa vuoteen 2020. Se tarjoaa runsaasti tietoa sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden tilasta ja siitä, miten tähän pisteeseen on tultu. Työtä naisten aseman parantamiseksi on tehty vuosikymmenten ajan, ja asiasta on päätetty aikoinaan jopa YK-tasolla.

Työn ja perheen yhteensovittaminen ei nyky-Suomessa ole helppoa. Perheen perustamisiässä olevat nuoret naiset kohtaavat hankaluuksia työllistyä, koska osa työnantajista pelkää perhevapaiden aiheuttamia lisäkustannuksia ja esimerkiksi sijaisten palkkaamisesta aiheutuvaa lisätyötä. Omat ongelmansa on myös miehillä, sillä tutkimusten mukaan työpaikoilla suhtaudutaan kielteisemmin isien kuin äitien jäämiseen perhevapaille.

PERHEVAPAAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

Nykyinen perhevapaajärjestelmämme on yksi osoitus siitä, että lasten hoitovastuuseen liittyvät asenteet ovat edelleen hyvin perinteisiä. Tällä hetkellä äidit käyttävät perhevapaista 93 prosenttia ja isät 7.

Perussuomalaiset kannattavat perhevapaajärjestelmän kehittämistä viime aikoina keskusteluissa olleen, niin kutsutun 6+6+6 -mallin pohjalta. Siinä vanhempainvapaa koostuisi kolmesta puolen vuoden jaksosta, joista yksi olisi korvamerkitty äidille, yksi isälle ja yhden vanhemmat voisivat jakaa sopimallaan tavalla. Malli tukisi vanhemmuuden kustannusten tasapuolista jakautumista ja kannustaisi nykyistä enemmän myös isiä jäämään kotiin hoitamaan lapsiaan.

Erityisesti naiset ja lapset joutuvat Suomessa kohtaamaan paljon lähisuhdeväkivaltaa. Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys, jonka tarkoituksena on muuttaa lievän pahoinpitelyn syyteoikeutta siten, että alaikäiseen ja läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt olisivat virallisen syytteen alaisia. Esitys on perussuomalaisten mielestä kannatettava. Laki tuo toteutuessaan merkittävän parannuksen nykytilanteeseen.

On kuitenkin muistettava huomioida se lisätyö, jonka laki toteutuessaan poliisille tuo. On huolehdittava, että poliisin käytettävissä olevia henkilöstöresursseja vastaavasti lisätään.

SAMA TYÖ, SAMA PALKKA

Samapalkkaisuus ei ole vielä toteutunut kaikilla ammattialoilla. Vuonna 2006 alkaneen samapalkkaohjelman aikana sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut prosentin. Se ei ole paljon, mutta suunta on oikea. Asia on huomioitava kaikissa palkkaneuvotteluissa. Matalapalkka-alojen on päästävä eroon prosenttikorotuksista, sillä juuri ne ovat lisänneet ja lisäävät palkkaeroja Suomessa. On huolestuttavaa, että Suomi on Euroopan kärjessä juuri palkkaerojen kasvun nopeutumisessa.

Perussuomalaiset eivät täysin ymmärrä puhetta miesten ja naisten euroista. Kyllä eurot ovat kaikille samat. Samasta työstä on maksettava sama palkka.

Tehtäväkohtaisten palkkaerojen lisäksi suuri ongelma ovat mies- ja naisvaltaisten alojen väliset suuret tuloerot. Kokonaan emme niistä pääse eroon, mutta nuoria naisia on kannustettava hakemaan perinteisille miesvaltaisille aloille ja päinvastoin. Perussuomalaisten puolesta ihmisten hoitaminen pitää olla yhtä arvokasta kuin koneen käyttäminen, mutta asia ei korjaannu koneen käyttäjää haukkumalla.

KATSOTTAVA KOKONAISVALTAISESTI

Perussuomalaiset eivät halua katsoa asioita yksinomaan sukupuolikysymyksinä, vaan kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi pätkätyöt ovat yksilölle yhtä suuri ongelma, oli kyseessä sitten mies tai nainen. Myös pienipalkkainen työ, jolla ei elä, on ongelma sukupuolesta riippumatta. Työllä pitää voida elättää itsensä ja perheensä.

Oikeutettu kysymys on myös se, voiko yrityksen johtajan työpanos yrityksen tulokseen olla monikymmenkertaisesti arvokkaampi rivityöntekijöiden palkkaan verrattuna.