Arvoisa puhemies!

Hallituksen selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009-2012 tarjoaa ennusteita hidastuvasta talouskasvusta. Näistä synkistäkin tulevaisuudenkuvista huolimatta valtiontalouden pitempiaikaisen myönteisen kehityksen pitäisi mahdollistaa nykyistä tasaisempi hyvinvoinnin jakautuminen. Valtion kirstusta on riitettävä rahaa heikompiosaisten palveluihin ja heidän asemansa parantamiseen. Nimenomaan pienituloisten ostovoiman kasvattaminen vaikuttaa tehokkaasti kotimaiseen kulutukseen, mikä osaltaan vahvistaa talouskasvua.

Perussuomalaisten mielestä talouskasvu ei saisi olla itseisarvo; tärkeintä on, että kaikki kansalaiset saavat tarvitsemiaan hyvinvointipalveluita. Kuitenkin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja valtion tuottavuusohjelman nimissä näitä palveluita ajetaan jatkuvasti alas.

Hallituksessa ollaan taas käynnistämässä uusia tuottavuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä, joilla pyritään nyt 4800 henkilötyövuoden vähentämiseen; siitäkin huolimatta, että monella alalla on jo valmiiksi vaikeuksia saada työt tehtyä hyvin nykyisellä henkilömäärällä. Mielestämme tuottavuusohjelman tavoitteena tulisi olla tuottavuuden ja palveluiden aito parantaminen eikä vain henkilöstön määrän vähentäminen.

Yksityiset yliopistot?

Innovaatioyliopistoon ollaan kehyspäätöksen mukaan valmiita sijoittamaan 500 miljoonaa euroa, mikäli muut rahoittajatahot sitoutuvat sijoittamaan hankkeeseen vähintään 200 miljoonaa euroa. Hallitus tarjoaa yksityisen rahoituksen mahdollisuutta myös muille korkeakouluille. Vaikka nyt väitetään kiven kovaan, että kaupallinen rahoitus ei heikennä julkista rahoitusta, herää silti kysymys, ollaanko Suomessa pikku hiljaa liukumassa yksityisen korkeakoulujärjestelmän suuntaan? Ja jos näin käy, mitä silloin tapahtuu niiden alojen tutkimukselle, jotka eivät rahoittajia kiinnosta?

Hallitus haluaa tehdä Suomesta "luovuuden, osaamisen ja korkean sivistyksen maan", mikä toki kuulostaa komealta. Kuitenkaan lasten ja nuorten luovuutta ei meillä tueta riittävästi. Suomalaiset lapset ovat perinteisesti menestyneet hyvin koulussa, mistä paljon puhutut Pisa-tuloksetkin kertovat, mutta asialla on kääntöpuoli: Tutkimuksen mukaan 65 % lapsista kärsii ilon puutteesta koulussa. Ilmeisesti suomalaislapsista tulee suorittajia jo varhain, ja samalla he luopuvat liian aikaisin lapsuudelle ominaisesta luovuuden toiminnasta. Tällä on väistämättä seurauksia pitkälle aikuisuuteen.

Pienituloisten asema

Tämän päivän Suomi ei kohtele heikoimpiaan hyvin. Valtiovetoinen inflaatio vaikuttaa eniten pienituloisiin. Kun asuminen, elintarvikkeet, lääkkeet, sähkö, polttoaineet ja palvelut kallistuvat, joutuvat tiukimmille ne, jotka jo ennestään ovat heikossa asemassa, kuten työttömät, pätkätyöläiset, opiskelijat, yksinhuoltajat, köyhät lapsiperheet, vammaiset ja pienten eläkkeiden varassa elävät.

Perussuomalaisten mielestä näiden ryhmien hyvinvointia yhteiskunnan tulisi tukea huomattavasti nykyistä enemmän. Eläkkeiden tulisi seurata yleistä palkkakehitystä, jotta niiden ostovoima ei heikkenisi jatkuvasti. Taitetusta indeksistä on päästävä eroon.

Veteraanit kunnia-asia

Valtio ei myöskään saa unohtaa sotiemme veteraaneja, sotainvalideja ja kotirintamanaisia. Nämä ihmiset ovat uhranneet puolestamme paljon, ja on kunnia-asia, että heidän hyvinvoinnistaan jatkossakin pidetään huolta. Kuntien tulisi oma-aloitteisesti kartoittaa edellä mainittujen ryhmien avuntarve ja sen perusteella aktiivisesti tarjota jokaiselle heidän tarvitsemiaan kuntoutuspalveluita.

Nykyisellään, kun tällaista kartoitusta ei ole tehty, osa avustamiseen tarkoitetuista määrärahoista jää käyttämättä ja moni jää ilman tarvitsemaansa välttämätöntä kuntoutusta, kun ei osaa eikä enää jaksa sitä itse lähteä anomaan.

Vanhustenhoitoon voimavaroja

Vanhustenhoidon nykytila on hyvä esimerkki siitä, että tuottavuusajattelu on mennyt liian pitkälle. Tässä niin kutsutussa hyvinvointivaltiossamme ei ihmisellä enää ole minkäänlaista arvoa sen jälkeen, kun hän on työnsä tehnyt ja lakannut tuottamasta. Tapa, jolla vanhukset suljetaan laitoksiin, sidotaan sänkyihinsä ja vaiennetaan lääkkeillä, on täysin epäinhimillinen. Siitä on tehtävä loppu. Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä sitä, että valtio on osaltaan ajanut monet kunnat niin heikkoon taloudelliseen asemaan, että niiden on vaikea selviytyä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä velvoitteistaan.

Laitoshoidon tarvetta vähentävää omaishoitoa on tuettava nykyistä enemmän, ja vammaisten oikeus henkilökohtaiseen avustajaan subjektiivisena eli velvoittavana oikeutena tulisi pikaisesti taata lailla. Hoivatyöhön tarvitaan lisää henkilökuntaa, jolla on asianmukainen koulutus, hyvät työolosuhteet ja riittävästi aikaa potilailleen. Tähän on löydyttävä resurssit. Valtion tulisi turvata kaikille kansalaisilleen loppuun saakka ihmisarvoinen elämä. Näin ei tällä hetkellä ole, ja se on suuri häpeä.

Koko Suomi elinkelpoisena

Eri puolilla Suomea asuvat ovat eriarvoisessa asemassa palveluiden laadun ja saatavuuden suhteen. Heikko-osaisten asema usein heikkenee entisestään syrjäseuduille mentäessä. Tähän epäkohtaan tulisi puuttua. On kaikkien suomalaisten etu, että koko Suomi pysyy elinkelpoisena ja asuttuna. Ikävä kyllä syrjäseutujen asukkaiden hankalaa asemaa heikentää entisestään pian vaadittava jätevesijärjestelmien uudistaminen. Valtion olisikin taloudellisesti tuettava pienituloisia näissä kohtuuttoman hintaisissa investoinneissa.

Kotimaisen puun käytön lisääminen ja teollisuuden puuhuollon turvaaminen ovat tavoitteita, joita toteuttamalla voidaan sekä säilyttää työpaikkoja että osaltaan edistää syrjäseutujen säilymistä elinvoimaisena. On erittäin tärkeää, että kehyspäätöksessä varaudutaan Venäjän asettamien puutullien mahdolliseen nousuun edistämällä kotimaista puunsaantia Esko Ahon vetämän työryhmän esitysten pohjalta.

On valitettavaa, että metsien ensiharvennushakkuista saatujen tulojen mahdolliselle verovapaudelle on jääty odottamaan EU-komission lupaa. Tällainen EU:n "mallioppilaana" oleminen ei laita puukauppaa liikkeelle, vaan päinvastoin epävarmuus jarruttaa puunmyyntiä. Myös metsänparannusvarojen lisääminen on myönteinen asia, mutta varat pitäisi saada käyttöön etupainotteisesti.

Tiepääomaa kadotettu

Liikennehankkeisiin kehyspäätöksessä osoitetaan onneksi aiempaa enemmän varoja. Perustienpidon määrärahoja lisätään kehyskaudella 60 miljoonaa euroa. Kun kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi tiepääomaa on kadotettu teiden kunnon heikentyessä joka vuosi reilusti tuota luvattua investointia enemmän, niin valitettavasti osoitetut varat eivät tule riittämään koko Suomen tarpeisiin siten, että tiestön kuntoon saataisiin merkittävää kohennusta. Luvattujen rahojen jaossa ei enää saa asettaa köyhiä kuntia selkä seinää vasten, eli pakottaa niitä osallistumaan määräprosentein alempiasteisen tiestön perusparannuskustannuksiin.

Tiestön heikko kunto aiheuttaa vaikeuksia elinkeinoelämälle ja heikentää liikenneturvallisuutta etenkin syrjäseuduilla. Tämän lisäksi odotettavissa on muun muassa painorajoitusten lisäyksiä rataverkostoon sen kunnon edelleen heikentyessä. Kaiken kaikkiaan kehyspäätöksessä on lueteltu pitkä lista erilaisia liikennehankkeita. Täytyy vain toivoa, että ne myös toteutuvat.

Ihminen rahan edelle

Perussuomalaisten mielestä hallituksen lähtökohtana valtiontalouden suunnittelussa tulisi aina olla inhimillisten arvojen ja yhteisen hyvinvoinnin edistäminen kylmien talouslukujen sijaan. Tämän suuntaisia muutoksia Perussuomalaiset toivovat valtiovarainvaliokunnan mietintöön.

Kehysraameissa esitetyt keinot eivät pysäytä kansan kahtiajakoa, koska köyhyysrajan alapuolella elävien kansalaisten määrä entisestään lisääntyy. Ihmisten henkinen pahoinvointi ja uupuminen kaikissa ikäluokissa tuntuvat lisääntyvän vuosi vuodelta.

Voidaankin kysyä, onko vahvan talouskasvun, menestyksen ja huippuosaamisen hintana loppuun palanut, onneton kansa. Arvoisa puhemies, sellaista hintaa ei Suomella ole varaa maksaa.

--
Lisätiedot:
pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi
puh. 050-512 2788