Ulkoasiainvaliokunnan mietintö Euroopan turvallisuusrakenteista kertoo mielenkiintoisella tavalla siitä kehityskulusta, jonka osana Suomi on. Kylmän sodan aikaiset rintamalinjat ovat murtuneet siten, että enää maiden asemaa maailmanpolitiikan kartalla ei määritä sen talousjärjestelmä tai demokratian tila, vaan sijainti maapallolla.

Suomen kannalta tällainen tilanne johtaa siihen, että meidän on valittava, miten reagoimme. Suomen maantieteellinen asema Euroopan pohjoisilla alueilla Venäjän rajanaapurina vahvistaa taloudellista ja poliittista asemaamme paikallisesti. Varsinkin kun kilpailu luonnonvaroista pohjoisessa kiihtyy, on Suomen syytä olla siinä kilvassa mukana, vaikkapa logistiikan tarjoajana.

Koko Euroopan mittakaavassa Suomen asema on heikko. Meillä ei ole paljoa sananvaltaa siihen, millaista yhteistyötä ja kenen kanssa Euroopan unioni lähtee tekemään. Päätöksethän tehdään määräenemmistöllä.

MAAHANMUUTTO MUISTETTAVA

Perussuomalaisten mielestä maahanmuutto on syytä ottaa mukaan turvallisuuspoliittiseen ajatteluumme. Euroopan harjoittama avoimien ovien politiikka ja kyvyttömyys kotouttaa ihmisiä eurooppalaisiin kulttuuriarvoihin ja yhteiskunnassa vallitseviin normeihin, johtaa helposti tilanteeseen, jossa ääriliikkeiden on helppo värvätä riveihinsä ihmisiä, jotka ovat saaneet eurooppalaisen maan kansalaisuuden.

Lienee vain ajan kysymys, koska Suomen kansalaisuuden saanut ääriliikkeen edustaja vaarantaa kansallista turvallisuuttamme.

HUOLTA HUOLTOVARMUUDESTA

Perussuomalaisten mielestä Suomen on syytä valita linja, jossa pyrimme olemaan mukana kansainvälisissä järjestöissä siten, että vahvistamme samalla omavaraisuuttamme energiantuotannossa ja huoltovarmuudessa.

On myös huomattava tietoliikenteemme kehitys ja sen riskialttius. Mitä suurempi osa yhteiskunnan toiminnoista on sähköisen tiedonvälityksen varassa, sitä suuremmaksi kasvaa hämmennys ja lamaannus tietoverkkojen toimimattomuuden hetkellä. On hullun hommaa tuudittautua siihen ajatukseen, että Suomi olisi jotenkin immuuni globaaleille kriiseille, kuten tässä salissa onkin joskus annettu ymmärtää talouskriisien osalta.

VENÄJÄN TILANNE

Miksi Suomen on syytä globaalilla kentällä toimiessaan silti vahvistaa kansallista energiantuotantoaan ja omavaraisuutta?

Ensinnäkin selonteosta käy hyvin ilmi Venäjän tilanne. Kuten tiedetään, Venäjän lainsäädäntöä on muutettu viime vuosina ulkomaisten sijoitusten toivossa. Tästä huolimatta Venäjä suojelee omaa teollisuuttaan ja strategisia luonnonvarojaan vahvasti.

Uskomme, että Venäjä tulee tulevaisuudessa jalostamaan entistä laajemmassa mitassa itse raaka-aineensa valmiiksi tuotteiksi sen sijaan, että se myisi niitä sellaisenaan. Tämä vähentää muiden maiden valtaa raaka-aineiden jatkokäytön suhteen. Suomen onkin syytä vahvistaa erityisesti energiaomavaraisuuttaan, jos haluamme olla Venäjän kanssa aidosti tasaveroinen naapuri.

EU JA YHTEISET PELISÄÄNNÖT

Toinen syy, miksi Suomen tulisi valita kansallisen huoltovarmuuden vahvistaminen, on Euroopan Unioni. Parhaillaan käynnissä oleva globaali rahoituskriisi osoittaa, että EU on kykenemätön toimimaan yhteisesti sovituilla pelisäännöillä.

Euro tulee ajan mittaan kaatumaan omaan mahdottomuuteensa, ja tämän vuoksi Suomen on huolehdittava siitä, että kansakuntamme käsissä olevat turvallisuuspoliittiset perusrakenteet sekä huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden kaltaiset asiat ovat kunnossa. Kun ryminä käy, on veneessämme syytä olla nykyistä korkeammat laidat, jotta emme uppoa.

--

Lisätietoja: pentti.oinonen@eduskunta.fi

puh. (09) 4321