AJANKOHTAISTA
Riittävätkö resurssit?
Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) täydentävään toimintaan / Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro eduskunnassa 11.3.2008, kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner

Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti kannattaneet YK:n mandaatilla tapahtuvaa rauhanturvatyötä ja kriisinhallintaa. Sen Suomi osaa ja siitä meitä maailmalla arvostetaan. Nyt olemme ottamassa kantaa hallituksen selontekoon Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan eli NRF-joukkojen toimintaan.

Edellä olemme saaneet pääasiassa kuulla perusteluja sille, miksi meidän pitää mennä mukaan YK-johtoisen rauhanturvaamisen ja EU:n taistelujoukkojen lisäksi vielä tähänkin toimintaan. Selonteon mukaan NRF:ään osallistuminen tarjoaisi Suomelle mahdollisuuden kehittää omaa nopean toiminnan kykyään edelleen. Se kuulemma myös tukisi Suomen osallistumista EU:n taisteluosastojen toimintaan, eikä se muuttaisi Suomen suhdetta Natoon. Uskoo ken haluaa.

Joka tapauksessa asia halutaan saada näyttämään siltä, että NRF-joukoissa olisi kyse luontevasta jatkosta suomalaiselle rauhanturvaamisperinteelle. Tästä voidaan olla perustellusti toistakin mieltä.

Kriittinen suhtautuminen

Perussuomalaiset suhtautuvat kriittisesti NRF-joukkoihin liittymiseen. On hyvä, että Suomi ei selonteon mukaan ole asettamassa sotilasosastoa NRF-valmiusvuoroon. Mielestämme on silti edelleen syytä yhtyä tasavallan presidentin esittämään kysymykseen: riittävätkö resurssimme?

Jo nyt näyttää siltä, että laaja rauhanturva- ja kriisinhallintatoimintamme nielee voimavaroja kotimaan puolustukselta. Asetekniikka kallistuu jatkuvasti, mutta kansainvälisesti verrattuna alhaisella tasolla olevia puolustusmäärärahoja ei ole kasvatettu juuri nimeksikään, vaikka talouskasvun puolesta se olisi ollut mahdollista. Nykyrahoitus ei enää kunnolla mahdollista koko maan puolustamista. Kansainväliseen toimintaan sen sijaan näyttää riittävän rahaa lähes rajattomasti.

Pienen Suomen voimavaroja ei saa hajauttaa maailman tuuliin eikä kaiken maailman ongelmia voi siirtää suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi.

Huoli puolustuskyvystä

Hallituksen selonteko ei näytä seisovan aivan rehellisellä pohjalla. Onko hallituksen piilotavoitteena NRF-joukkojen ja itsenäisen puolustuksen edellytysten laiminlyömisen kautta ujuttaa Suomea aste asteelta kohti tilannetta, jossa sotilaallinen liittoutuminen on ainoa vaihtoehto?

Selvyyden vuoksi sanottakoon, etteivät Perussuomalaiset vastusta kaikkea yhteistyötä Naton kanssa silmät kiiluen kuten Vasemmistoliitto. Meidän motiivimme on yksinomaan huoli oman maan puolustuskyvystä. On harhaluulo, että yliaktiivinen kansainvälinen osallistuminen jotenkin merkittävästi tukisi omaa kansallista puolustuskykyämme, jonka kuitenkin pitäisi olla meille turvallisuuspolitiikassa asia numero yksi.

Sitä paitsi Perussuomalaiset katsovat, että jos Suomi päättää anoa Nato-jäsenyyttä, on ratkaisu tehtävä kansanäänestyksellä kuten EU-jäsenyyskin.

Reserviläisiä koulutettava

Hallitus tuhlaa resursseja ja rakentaa pilvilinnoja EU- ja NRF-joukkohankkeillaan. Suomen tulee olla turvallisuus- ja puolustuspolitiikassaan inhorealistinen ja määrätietoinen. Kansalaisia on kuultava. Reserviläisiä on koulutettava. Emme ole enää puolueeton maa, mutta emme myöskään liittoutunut maa. Mitä me olemme?

EU ei anna meille turvaa, Natoon emme kuulu, joten ainoa turvatakuumme on uskottava kansallinen puolustus. Siitä on tärkeintä pitää kiinni, unohtaa haihattelu, ja olla toki mukana rauhanturvaamistoiminnassa, mutta järkevissä puitteissa.

- -

Lisätietoja:

Pirkko Ruohonen-Lerner, puh. 050-512 2788
pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi

 

Julkaistu 11.03.2008 klo 15:00
Kirjoittaja: Ryhmäpuheenvuoro/Pirkko Ruohonen-Lerner