Takanamme on yksi Suomen taloushistorian syvimmistä taantumista, kuten valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään. Ongelmat eivät kuitenkaan ole ohi. Euroopan rahaliitto on vaikeuksissa, koska se ei perustu taloudellisiin tosiasioihin.
Tulemme näkemään, että avustusrahojen kaataminen horjuviin kansantalouksiin ei tuota tulosta ja että lopulta heikot taloudet on pakko irrottaa ylivahvasta eurosta. Ongelmia ei ratkaista lapioimalla rahaa vastuitta ulkomaille ja pelastamalla ylisuuria korkoja perineitä pankkeja.
JOKAINEN VASTATKOON TALOUDESTAAN
Perussuomalaisten mielestä jokainen maa on vastuussa omasta taloudestaan, mikä on myös EU:n perusajatus artiklan 125 mukaan eli jäsenmaat eivät vastaa toistensa veloista. Hallitus on kuitenkin sitonut suomalaiset veronmaksajat holtittomiin takausvastuisiin, jotka mitä ilmeisimmin lankeavat ajan oloon suurelta osin maksettavaksemme. Kreikan osalta tämä on jo selvää, Irlanti jää nähtäväksi, ja muut kuralla olevat euromaat seurannevat perässä.
Hallituksen harjoittama epärealistinen, EU:ta orjaileva talouspolitiikka heittää luonnollisesti varjonsa valtion ensi vuoden talousarvioesityksen ylle.
TUOTTAVUUSOHJELMA LOPETETTAVA
Valtiovarainvaliokunta pitää valtion tuottavuusohjelmaa tarpeellisena, vaikka siinä on käytetty sanaa "tuottavuus" harhaanjohtavasti. Sen sijaan esimerkiksi tarkastusvaliokunta, valtiontalouden tarkastusvirasto ja palkansaajajärjestöt ehdottavat tuottavuusohjelman lopettamista.
Perussuomalaiset ovat esittäneet tuottavuusohjelman lopettamista jo vuosia, koska siinä henkilömäärän mekaaninen vähentäminen on itsetarkoitus. Tämä on johtanut monilla valtionhallinnon sektoreilla kohtuuttomiin tilanteisiin, niin henkilöstön kuin toiminnankin osalta – esimerkiksi tullissa, poliisissa, rajavartiostossa, syyttäjälaitoksessa ja oikeusistuimissa.
Jostain syystä valtionhallinnossa henkilötyövuosista on tullut eurojakin tärkeämpi asia. Se voi kansantalouden kannalta olla vaarallista taloudenpitoa. Joissakin tilanteissa tuottavuusohjelman toteuttaminen on suorastaan lisännyt julkisen sektorin menoja palvelujen heiketessä. Siinä ei kyllä Perussuomalaisten mielestä ole mitään järkeä.
VETERAANIASIAT KUNTOON
Hallituksen budjettiehdotus on taas kerran tyly veteraaneja ja kotirintamanaisia kohtaan. Määrärahoja supistetaan, eikä merkittävää korjausta tullut valtiovarainvaliokunnassakaan.
Perussuomalaisten mielestä veteraanikuntoutuksen resurssit ovat edelleen aivan liian vähäiset. Sotilasvammalakiin edelleen sisältyvät, haitta-asteeseen pohjautuvat prosenttirajat on poistettava pikaisesti, koska ne jättävät joka toisen sotainvalidin valtion korvaamien ja kunnan järjestämien koti-, ateria- sekä muiden avopalvelujen ulkopuolelle.
VIIMEISET HETKET
Elämme aikaa, jolloin valtiovallalla on viimeiset hetket muistaa isänmaata puolustaneita veteraaneja. Epäkohdat on korjattava kiireesti, ja sitä paitsi ne voidaan korjata ilman merkittävää valtion kulujen kasvattamista – siksi suuri on keski-iältään 88-vuotiaiden veteraanien poistuma lähivuosina.
Entä minne hallitus ja valiokunta ovat unohtaneet sotaorpojen kuntoutustoiminnan aloittamisen? Perussuomalaiset kannattavat kaikkien elossa olevien sotaorpojen rekisteröimistä valtiovallan toimesta.
OMAISHOITO KELAN KONTOLLE
Omaishoitajat tekevät arvokasta työtään vuorokauden ympäri olemattomalla korvauksella. Työtä ei kuitenkaan tehdä tasa-arvoiselta pohjalta. Kunnat päättävät omaishoidosta ja sen suuruudesta. Kun kuntien talous on tiukoilla, eriarvoisuus korostuu. Tämä on vastoin perustuslain säännöksiä.
Perussuomalaiset edellyttävät, että omaishoidon tuki siirretään Kelan kontolle ja siitä tehdään subjektiivinen oikeus. Myös vanhustenhoidolle on saatava selkeä ja velvoittava laki.
PERUSTIENPITOON LISÄPANOSTUSTA
Valiokunta esittää perustienpitoon hieman lisärahoitusta. Ensi vuodelle esitetty summa ei kata lähellekään niitä suuria parannustarpeita, joita tiestöllämme on. Esitetyillä määrärahoilla tieverkon rapistuminen jatkuu. Esimerkiksi Pohjanmaan maakuntien alueella ei ole juurikaan perusparannettu tai päällystetty sorateitä valtionrahalla pian viiteentoista vuoteen. Jos jotain on tehty, on se tehty suurelta osin kuntien rahalla ja työllisyysrahoilla.
Mikäli perustienpitoon ei saada huomattavaa lisäpanostusta, mitä ilmeisimmin ainoaksi vaihtoehdoksi jää että isoja investointeja on yksinkertaisesti tehtävä vähemmän ja näitä varoja on siirrettävä perustienpitoon ja teiden ylläpidon rahoitukseen. Liikenneverkon heikon kunnon ja onnettomuustilastojen välistä yhteyttä ei ole virallisesti haluttu selvittää ja tunnustaa.
EDELLYTYS TASA-ARVOISELLE KOHTELULLE
Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan pohja, että yritykset pystyvät toimimaan myös reuna-alueilla. Tähän liittyy myös huolehtiminen perusradanpidosta siten, että tavarat siirtyvät ilman nopeus- ja painorajoituksia.
Näillä toimilla samalla tuettaisiin työllisyyttä ja valtion taloutta toisin kuin hallituksen ajamalla energiaverotuksella, joka heikentää pienituloisten ostovoimaa ja vaikeuttaa teollisuuden toimintaedellytyksiä.
MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAAN MUUTOS
Hallituksen vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunut. Siitä kertoo turvapaikanhakijoiden ja ankkurilasten määrä, turvapaikkahakemusten pitkät käsittelyajat ja hakijoille annetut kohtuuttomat taloudelliset etuudet.
Perussuomalaisten mielestä turvapaikkaturismi on tehtävä kannattamattomaksi. Turvapaikanhakijoiden käsittelyyn on saatava riittävät lisäresurssit. Muuten koko tilanne karkaa hallitsemattomaksi kriisiksi. Toivottavasti muutamat viimeaikaiset lainsäädäntöuudistukset järkevöittävät tilannetta, sillä Ruotsin terroristi-iskut antavat valitettavan esimerkin siitä mitä voi tapahtua myös Pohjoismaissa.
VANGIT OMIIN KOTIMAIHINSA
Maahanmuuttoviranomaisten lisäksi vankeinhoidosta vastaavat viranomaisemme ovat helisemässä. Etenkin eteläisen Suomen vankilat täyttyvät ulkomaalaisvangeista. Yliasutus synnyttää monenlaisia ongelmia, ei vähiten taloudellisia.
Perussuomalaisten mielestä ulkomaalaiset vangit on saatettava aina mahdollisuuksien mukaan omiin kotimaihinsa tuomiotaan istumaan.
TERVEELLISTÄ LÄHIRUOKAA
EU:n edellyttämä suurtilalinja ei ole tuonut autuutta talonpojille. Maataloustulo pienenee tänä vuonna 15 prosenttia. Kaikkiaan maataloustulo on tällä vaalikaudella pienentynyt kolmanneksella vastoin hallitusohjelman kauniita tavoitteita.
Jos Suomessa halutaan syödä terveellistä ja ympäristöystävällistä lähiruokaa sekä pitää maa kauttaaltaan asuttuna, on maatilojen ahdinkoon saatava pikaisesti apua.
METSIEMME HOITO
Viime vuosien ongelmat metsien hoidossa ja puun hyödyntämisessä sekä ainainen vaje Kemera-rahoituksessa sekä energiapuun että energiarangan talteensaannissa tulevat jatkumaan pienestä lisäyksestä huolimatta.
Kemera-rahat olisi saatava pikaisesti sellaiselle tasolle, ettei tukimaksatuksia jatkuvasti siirry maksuun seuraavan vuoden määrärahoista, joista viime vuosina on heti mennyt noin 25 prosenttia edellisenä vuonna suoritettuihin metsänparannustöihin.
--
puh. 050-511 3186