Maailmantalouden mittakaavassa Suomen kaltaisessa pienessä ja avoimessa kansantaloudessa yritysten kansainvälistyminen on johtanut merkittäviin muutoksiin. Globalisaation seurauksena työpaikkoja häviää mutta niitä myös syntyy, ja nähtäväksi jää, kuuluuko Suomi pitkällä aikavälillä tämän kehityksen voittajiin vai häviäjiin.

Maailmantalouden kehityssuunta on meille joka tapauksessa ongelmallinen; se kun näyttää vääjäämättä siirtävän talouden painopistettä pois Euroopasta kohti houkuttelevampia kohteita, joissa kulut ovat alhaisemmat. Mahdollisimman isoa voittoa etsivä isänmaaton suuri raha ei tunne rajoja eikä yhteiskuntavastuuta.

Lapsiperheiden ahdinko

Suomella on mennyt taloudellisesti hyvin jo useamman vuoden ajan. Vähäisten etuuksien parannusten jälkeenkään ei tämä kuitenkaan juuri näy pienituloisissa talouksissa. Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ovat kasvaneet.

Tilastokeskuksen mukaan kulutusmenojen kasvu on ollut työttömillä ja yksinhuoltajatalouksilla keskimääräistä vähäisempää. Köyhyysrajan alapuolelle jäävien kansalaisten määrä ei näy vähentyvän. Hallituksen suunnittelema palvelumaksujen nosto vaikeuttaa entisestään heidän asemaansa. Erityisen valitettavaa on, että heidän joukossaan on runsaasti lapsiperheitä. Tiedostaako hallitus lainkaan heidän ahdinkoaan?

Yksi parantava täsmäkeino on ruuan arvonlisäveron alentamisen nopea toteuttaminen.

Veteraanit ja sotaorvot

Perussuomalaisten mielestä sodat kokeneen sukupolven kuntoutustoiminta on saatava kattavaksi, niin että jokainen halukas voi siihen voimiensa mukaan vuosittain osallistua.

Toimintaa on laajennettava myös sotaorvot huomioiden.

Vanhukset ja vammaiset

Vanhustenhoidossa on erityisesti huolehdittava – subjektiivisia oikeuksia korostavalla lainsäädännöllä – että omaishoitajien lakisääteiset oikeudet taataan ja että he olisivat tasavertaisemmassa asemassa muiden samaa työtä tekevien kanssa.

Myös vammaisten henkilökohtainen avustajajärjestelmä on saatava voimaan subjektiivisena oikeutena. Se tulee toteuttaa kerralla eikä asteittain, niin että tämä asia saataisiin viimeinkin pois päiväjärjestyksestä.

Kuntatalous kuralla

Kuntatalous on kuralla. Perussuomalaiset eivät usko, että mitkään Paras-hankkeet tulevat kuntien asemaa konkreettisesti parantamaan.

Valtion tuottavuusohjelma

Hallituksen mainostama ja toteuttama tuottavuusohjelma on puolestaan viemässä suomalaista yhteiskuntaa umpikujaan.

Säästöjä perustellaan kaavamaisesti henkilötyövuosilla piittaamatta palvelujen laadusta ja saatavuudesta. Esimerkkeinä voi ottaa edelleen kukoistavan harmaan talouden ja maahanmuuttajataustaisten kasvavan rikollisuuden.

Vähäisten määrärahojen johdosta poliisien vakansseja pidetään auki, syyttäjiä ei ole riittävästi eikä oikeuslaitoskaan saa tarvitsemiaan resursseja.

Puuhuolto turvattava

Hallituksen ei sovi unohtaa myöskään kansantaloutemme yhtä kivijalkaa, metsäteollisuutta ja sen toimintaedellytyksiä.

Puuhuolto on turvattava. Kotimainen puu on saatava liikkeelle ympärivuotisesti. Tässä myös tiestön ja rautateiden kunnolla on merkittävä rooli.

Ei EU:n perustuslaille

Perussuomalaisten kanta ei tule muuttumaan EU:n perustuslain suhteen. Kosmeettiset muutokset eivät riitä, emmekä tule hyväksymään ns. Lissabonin sopimuksen ratifiointia.

Rahaa tuntuu jatkuvasti riittävän EU-hömpötyksiin, kuten Iso-Britannian EU-jäsenmaksun helpotukseen. Hallituksen on jo korkea aika nostaa kissa pöydälle, unohtaa mallioppilaslinja ja pyrkiä saamaan jotain järkeä tähän asiaan, ainakin Suomen osalta.

Jokainen ihminen arvokas

Perussuomalaiset edellyttävät hallitukselta, että heikompiosaisten kansalaisten oikeus- ja sosiaaliturvaan sekä terveydenhuoltoon saadaan riittäviä lisäpanostuksia.

Kansalaisten kahtiajaolle on saatava loppu. Jokainen ihminen ja elämä on arvokas. Tämän myös Vanhasen II hallituksen pitää muistaa esityksiä tehdessään.


--
Lisätietoja:
pääsihteeri Jussi Niinistö
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
puh. (09) 432 3278
perussuomalaiset@eduskunta.fi