AJANKOHTAISTA
Hallituksen kansalaisuuslakiesitys heikentää Suomen sisäistä turvallisuutta
Pian väistyvän hallituksen ulkomaalaispolitiikka kulkee edelleen epäonnistumisesta toiseen. Ulkomaisen halpatyövoiman vyöryn, turvapaikanhakijoiden määrän kasvamisen ja ulkomaalaisten perheenyhdistämistapausten päälle hallitus tuoreessa esityksessään aikoo löysentää Suomen kansalaisuuteen vaadittavia kriteerejä.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, apulaispuoluesihteeri Vesa-Matti Saarakkala ei ole tyytyväinen hallituksen valmistelemaan kansalaisuuslakiesitykseen, vaan näkee siinä epäkohtia, joista mainintoja ohessa:

Hallituksen kansalaisuuslakiesitys heikentää Suomen sisäistä turvallisuutta

Pian väistyvän hallituksen ulkomaalaispolitiikka kulkee edelleen epäonnistumisesta toiseen. Ulkomaisen halpatyövoiman vyöryn, turvapaikanhakijoiden määrän kasvamisen ja ulkomaalaisten perheenyhdistämistapausten päälle hallitus tuoreessa esityksessään aikoo löysentää Suomen kansalaisuuteen vaadittavia kriteerejä. Hallitus esittää nuhteettomuusvaatimusten lieventämistä rikollistaustaisilta ulkomaalaisilta, kielitaitovaatimusten madaltamista erityisesti iäkkäiltä ulkomaalaisilta sekä Suomessa vaaditun asumisajan lyhentämistä.

Hallituksen linjausten takana on Euroopan komission käsitys, että Suomen passeja jakelemalla saataisiin ulkomaalaiset kotoutumaan, huolimatta rikostaustasta tai puutteellisesta kielitaidosta. Lainsäädäntöhanke on esimerkki Suomen nöyrästä EU-mallioppilaspolitiikasta.

Suomi on hallituksen esityksen myötä ainoa maa Euroopassa, jonka kansalaisuuspolitiikkaa ollaan löysentämässä. Muualla EU:ssa kehitys on täysin päinvastainen. Italiassa ja Itävallassa on viime vuosina nostettu asumisaikaedellytys 10 vuoteen ja Tanskassa yhdeksään vuoteen. Myös Saksassa on vallalla hyvin tiukka kansalaisuuspolitiikka kahdeksan vuoden asumisaikaedellytyksellä. Edellä mainituissa maissa rikollistaustaiset ulkomaalaiset pitkälti suljetaan kansalaisuuden piiristä pois toisin kuin Suomessa.
Hallitus ei Maahanmuuttoviraston kehotuksesta huolimatta sisällyttänyt kansalaisuuskoetta uuteen kansalaisuuslakiin. Tämänkaltainen koe on käytössä mm. Saksassa, Hollannissa ja Tanskassa, joissa kansalaisuustestin käyttöönottoon ollaan oltu tyytyväisiä. Hallitus ei ole kansalaisuuslakia muotoillessaan myöskään pyytänyt hallintovaliokunnalta mietintöä, vaikka hallintovaliokunnan toimialaan kuuluvat ulkomaalaisasiat.

Ulkomaalais- ja kansalaisuuspolitiikka kulkevat käsi kädessä, mutta tämä lienee hallitukselta unohtunut sinisilmäisen lainvalmistelun yhteydessä.  Uusi kansalaisuuslaki tulee johtamaan myönnettyjen Suomen kansalaisuuksien määrän jyrkkään kasvuun. Löysennettyjen kansalaisuuskriteerien vuoksi kansalaisuuden saavien joukossaan tulee olemaan yhä enemmän rikollisia, kielitaidoltaan puutteellisia ja heikot siteet Suomeen omaavia henkilöitä, joilla on maassamme täydet kansalaisoikeudet. Kansainväliset terroristiryhmät maailman eri kriisialueilla tulevat varmasti käyttämään näitä lainsäädäntömme uusimpia porsaanreikiä hyväkseen lähettämällä Suomeen terroristiaktivisteja, jotka vesitetyn kansalaistamisprosessin myötä voivat operoida Suomesta käsin nauttien samalla maamme täysistä kansalaisoikeuksista.

Lisätiedot:
Vesa-Matti Saarakkala
puh. 0400 917 353

Julkaistu 13.01.2011 klo 15:34