Verotuksen keskeinen tehtävä on hyvinvointivaltion tehtävien hoitamisen kannalta riittävien verotulojen kerääminen. Järjestelmän tulisi olla tehokas, oikeudenmukainen sekä perustua veronmaksukykyyn. Tällä vaalikaudella oikeistohallituksen veropolitiikka ja sen tulokset eivät toteuta hyvältä verojärjestelmältä edellytettäviä ominaisuuksia. Tulo- ja terveyserot ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi viime vuosina.

Erityisesti ylimpien tuloluokkien reaalisesti käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina. Ylimmän yhden prosentin reaalitulojen kasvu on ollut kaikkein huiminta. Keskeinen selitys tuloerojen kasvuun on ollut se, että ansiotuloja on muutettu keveämmin verotetuiksi pääomatuloiksi ja että suuri osa osinkotuloista on saatu verottomina.

Hallituksen talouspolitiikka on heikentänyt valtiontalouden tilannetta.. Velkaantuminen on kasvanut voimakkaasti ja valtiotalous kääntynyt alijäämäiseksi. Verotusta on kevennetty hyvinvointiyhteiskunnan kestävän rahoituksen kannalta liian paljon ja kevennykset ovat suosineet hyvätuloisia.

Talouspolitiikan epäonnistumisen seurauksena verotusta on kiristetty vaalikauden lopulla tavalla, joka on heikentänyt erityisesti pienituloisten taloudellista asemaa. Suomi on siirtynyt tämän hallituksen aikana vauhdilla kohti tasaverojärjestelmää, jossa tuloista riippumatta maksetaan sama veroprosentti.

Pääomatulojen verotuksen tiukentaminen vahvistaa verojärjestelmän progressiota ja on siten perusteltua oikeudenmukaisuussyistä. Veronmaksukyky on suurin erityisesti suuria pääomatuloja saavilla. Pääministeri ja valtiovarainministeri ovat sanoneet kannattavansa pääomaveron kiristämistä, mutta hallitus ei ole antanut esitystä pääomaveron tiukentamisesta.